Kohti kaupungin vuosipäivää: Kaupungintalon historiaa

Mikkelin kaupungin vuosipäivää vietetään 7. maaliskuuta, jolloin kaupunkilaisilla on mahdollisuus osallistua jo perinteiseen tapaan kaupungintalon opastetuille kierroksille. Tarkemmista aikatauluista tiedotetaan myöhemmin. Tässä jutussa kerrataan kaupungintalon historiaa.

Kaupungintalon tontti torin laidalla oli ollut varattuna kaupungin perustamisesta saakka. Kokouksessaan tammikuussa 1910 valtuusto päätti, että uuteen taloon tulisivat tilat maistraatille ja raastuvanoikeudelle, rahatoimikamarille, kaupunginvoudille, valtuusmiehille, kirjastolle ja lukusalille, terveys- ja vaivaishoitohallitukselle, tullikamarille sekä kaksi vahtimestarien asuntoa.

Selim A. Lindqvist – moderni helsinkiläissuunnittelija

Kaupungintalon suunnitteli helsinkiläinen arkkitehti Selim A. Lindqvist (1867–1939). Lindqvist opiskeli arkkitehdiksi Polyteknillisessä opistossa vuosina 1884–88, minkä jälkeen hänellä oli oma toimisto Helsingissä.

Lindqvist oli tuottelias arkkitehti. Aikalaisarvioissa Lindqvistin töitä kuvattiin eleganteiksi ja käytännöllisiksi. Hänen suunnitelmansa edustivat erityisen hyvin aikansa arkkitehtuurimakua ja tekniikkaa. 

Selim A. Lindqvist oli jo varhain kiinnostunut rakennusteknisistä uutuuksista. Vuosisadan vaihteen kansallisromantiikasta poiketen hänen arkkitehtuurinsa edusti alusta alkaen rationalistista suuntausta. Hän käytti ensimmäisenä Suomessa monia teknisiä uutuuksia: betonipalkkien kannattamaa vaakasuoraa betonilaattaa, pyöröterästä betoniraudoituksessa, asfalttihuopaa betonin päällä vesieristyksenä, massalattiaa ja rikkakuiluja asuintaloissa. Lindqvistin suuria työllistäjiä olivat Julius Tallberg ja Helsingin kaupunki, joille hän suunnitteli etupäässä teollisuus- ja liikerakennuksia.

Lindqvist suunnitteli useita liiketaloja Helsingin kasvavaan ydinkeskustaan, muun muassa Suomen ensimmäisen kokonaan liiketaloksi rakennetun Aleksanterinkatu 13:n, edelleen Aleksi 13:na tunnetun tavaratalon.

Skotlantilaista ja itävaltalaista vaikutusta

Kaupungintalo valmistui pikavauhtia vuonna 1912. Yleisjäsentelyltään symmetrinen talo oli sovitettu läheisiin empirerakennuksiin, samalla kun yksityiskohdat muistuttavat Skotlannin ja Itävallan art nouveausta. 1900-luvun alkupuolen tyylisuuntaus sai useita ei nimiä: puhuttiin kansallisromantiikasta, jugendista, art nouveausta.

Kaupungintalosta muodostui kokonaistaideteos, kun Lindqvist suunnitteli myös kaupungintalon kiinteän ja irtaimen sisustuksen. Huonekalut valmisti Huonekalutehdas Evert Invenius Tampereelta ja kattokruunut helsinkiläinen Taidetakomo Koru.

Kaupungintalon ensimmäisen kerroksen itäpäässä torin puolella sijaitsi kirjasto, pihan puolella oli kolme huonetta tullikamarin käytössä sekä vahtimestarin asunto. Länsiosassa sijaitsivat kaupunginvoudin, rahatoimikamarin ja kasöörin huoneet sekä rakennuskonttori. Nykyinen kaupunginjohtajan huone oli rokotushuone.

Yläkerrassa olivat valtuustosali, nykyisessä lautakuntien huoneessa oli ”tupakka- ja tarjoiluhuone” sekä maistraatin ja raastuvanoikeuden tilat. Nykyinen kaupunginhallituksen huone oli raastuvanoikeuden istuntosali, ja sitä vastapäätä sijaitsivat huone vangituille, asianajajan ja notaarin huoneet sekä odotushuone. Valtuustosalin takana pihan puolella sijaitsi toinen, isompi vahtimestarin asunto. Kellarissa oli kaksi isoa arkistohuonetta, useita halkosäiliöitä ja pannuhuone.

Sodan vaurioita ja muutoksia

Kaupungintalo vaurioitui talvisodan pommituksissa vuonna 1940. Sodan vielä jatkuessa kaupungintaloon rakennettiin uusi vesikatto ja ikkunat peitettiin lautasuojauksilla.

Vuonna 1947 kaupungintalo sai nykyisen julkisivunsa, kun ullakkokerrokseen tehtiin toimisto- ja työtiloja. Myös sisätiloissa tapahtui muutoksia. Länsipäädyssä ensimmäisessä kerroksessa muun muassa kaupunginjohtaja sai nykyisen huoneensa. Toisen kerroksen kaakkoiskulmassa sijainnut vahtimestarin asunto muutettiin vuonna 1954 rakennustoimistoksi. Samalla kolmanteen kerrokseen suunniteltiin kookkaampi porras ja entiseen rakennustarkastajan huoneeseen tehtiin valokopiohuone. Kolme vuotta myöhemmin muutettiin valtuustosalia, muun muassa laajennettiin yleisölehteriä. Salin katto akustoitiin.

Viimeisin suuri muutos kaupungintalon ulkoasussa on vuosilta 1976–77. Lähtölaukauksena muutoksille oli uuden kirjastotalon rakentaminen kaupungintalon viereen. Suurin muutos ulkoasussa oli pihanpuolen korotus kolmanteen kerrokseen eli nykyiseen korkeuteensa. Tuolloin pihan puolen ullakkotilaan saatiin työhuoneita. Talon seinät maalattiin ”tähkänkeltaisella” ja muut osat ”liljanvalkoisella”. Aiempaan verrattuna keltaisen värin osuus lisääntyi.

Muutosten yhteydessä kaupungintalon sisätilat saivat nykyiset muotonsa. Itäsiipeen kirjaston tilalle rakennettiin työhuoneita, torin puolelle tekniselle apulaiskaupunginjohtajalle sekä hänen sihteerilleen ja pihan puolelle suunnitteluosaston henkilökunnalle.

Talo pelkästään kaupungin käyttöön

Talo jäi pelkästään Mikkelin kaupungin käyttöön, kun maistraatti ja raastuvanoikeus muuttivat graniittitaloon. Raastuvanoikeuden istuntohuoneesta tuli kaupunginhallituksen huone. Valtuustosalin viereinen huone tuli lautakuntien käyttöön. Valtuuston eteissali sai nykyisen muotonsa.

Toisen kerroksen muut tilat tulivat kaupungingeodeetin ja mittausosaston käyttöön. Kolmannen kerroksen puolestaan valloitti kaupunginarkkitehti esikuntineen. Kellarikerros otettiin käyttöön: arkistotilojen lisäksi sinne tuli monistamo, mittausosaston kuvaushuone sekä henkilökunnan ruokala keittiöineen.

Kaupungin hallinnossa alkoi tilojen suhteen uusi aika vuonna 1986, kun kaupungintalon taakse samalle tontille valmistui kaupungin virastotalo. Kaupungintalon tilajärjestelyihin se vaikutti kellarikerroksen osalta, jossa monistamoon ja ruokalaan tuli valtuustoryhmien kokoushuoneita.

Sittemmin Mikkelin kaupungintalon kokemat muutokset ovat olleet pienimuotoisia. Eri toimialoja on tullut ja mennyt, ja ajoittain on tehty uusia tilaratkaisuja. Kaupungin keskushallinto sekä tilat kaupunginvaltuustolle ja -hallitukselle ovat kuitenkin sijainneet aina kaupungintalolla.

Mikkelin kaupunki täyttää 7. maaliskuuta 181 vuotta. Kaupungintalon opastetuista kierroksista ja niiden aikatauluista tiedotetaan lähempänä ajankohtaa.

Kuva: Jannika Vahvaselkä