Mikkelissä on jo vuosikymmeniä huomioitu yleisillä alueilla luonnonmukaiset kasvuympäristöt ja tiedostettu pölyttäjien tärkeys ekosysteemissä. Ensimmäiset hankkeet, tutkimukset ja kokeilut niityistä ja luonnonympäristöistä tehtiin 1990-luvun alussa Pankalammen ympäristössä.
Katualueiden piennarniitoissa kokeillaan uusia käytäntöjä
Viime vuonna katujen piennarniittoa kokeiltiin muutamissa kaupunginosissa siten, että ensimmäisellä kerralla kesäkuussa leikattiin kadun reunasta vain yksi koneen leveys ja toisella kerralla elo -syyskuussa koko piennaralue vierusojan pohjalle ja vastaluiskaan asti. Risteysten näkemäalueet sekä vieraslajien (lupiini, jättiputki) esiintymiä leikattiin molemmilla kerroilla liikenneturvallisuuden ja vieraslajien torjunnan vuoksi.
Tänä kesänä, kokeilun tuloksena, käytäntö ulotetaan koko kaupungin alueelle.
Uutena kokeiluna Savisillan, Riutan ja Rokkalan alueella piennarniitto tehdään vasta elo-syyskuussa niittykasvien kukinnan jälkeen. Kokeilun aikana risteyksien näkemäalueet leikataan normaalisti. Samoin vieraslajien esiintymiä poistetaan tällä alueella.
Katualueen piennarniittoa ei tehdä tavan vuoksi. Liikenneympäristön turvallisuus, näkemäesteiden poistaminen ja rakenteisiin tunkeutuva puuvartinen kasvillisuus on poistettava säännöllisesti normaalina ylläpitotyönä katu- ja tieverkon rakenteellisen kunnon säilyttämisen vuoksi. Luontoa ei voi pysäyttää.
Niityt, maisemapellot ja pölytyspesät
Mikkelin kaupungin puistoissa ja yleisillä alueilla niittyjä ja avoimia alueita on tällä hetkellä n. 80 kpl pinta-alaltaan lähes 50 ha. Niityt sijaitsevat mosaiikkimaisesti eri puolilla kaupunkia. Puistojen niityt leikataan elo-syyskuussa kukkien siementämisen jälkeen.
Mikkelin kaupungin kiinteistöillä niittymäisiä alueita on noin 3,3 ha. Niittymäisten alueiden lisääminen tehdään harkitusti. Rakennusten välittömässä läheisyydessä on riski siitä, että tuhoeläimet (hiiret) ja punkit voivat lisääntyä. Reuna-alueilla pidempi heinä ja luonnontilaisempi alue on mahdollinen.
Maisemapeltoja on Mikkelissä kaksi, Kenkäverossa ja Ristiinassa. Kenkäveron pellolla kasvaa tänä kesänä kauraa ja Ristiinan Pökkäänlahden rannassa monilajinen kukkiva maisemaseos.
Mikkelin kaupunki tekee yhteistyötä mehiläiskasvattajien kanssa pölyttäjäpesien sijoittamisesta asemakaava-alueelle. Tällä hetkellä sopimukset ovat Kenkäveron maisemapellon laidassa, Urpolan aarimaan lähellä ja Oravinmäen täyttömaa-alueella sijaitsevista pölytyspesistä.
Lampaat ja luonnonkukat ilahduttavat Riutan niityllä
Mäntyharjulaisen Suopellon tilan suomenlampaat aloittavat kesäpestinsä Riutan niityllä perjantaina 16.6.2023. Tänä kesänä Riutan niityn perinnebiotooppia hoitaa 10 uuhta.
Riutan niitty on oiva paikka viettää valtakunnallista luonnonlaidunpäivää 17.6. lampaisiin tutustuen tai ihastella niittykasvillisuutta luonnonkukkien päivänä 18.6. Riutan niitty sijaitsee Porrassalmenkadun päässä vasemmalla suurjännitelinjan alla Ihastjärvelle päin mentäessä.
Luonnonlaidunpäivää vietetään vuosittain juhannusta edeltävänä lauantaina (17.6.2023) ja silloin juhlitaan luonnonlaitumia ja niiden hoitajia – laiduntavia eläimiä. Perinnebiotoopit ovat perinteisen karjatalouden muovaamia runsaslajisia elinympäristöjä. Ne tarjoavat kodin muun muassa monille eri kasvi-, perhos-, ja kuoriaislajeille. Perinteisen laidunnuksen vähennyttyä näitä elinympäristöjä uhkaa umpeenkasvu. 60-luvulta nykypäivään tultaessa perinnebiotoopeista on hävinnyt jo yli 90 prosenttia. Luonnonlaitumilla laiduntavat eläimet huolehtivat jäljellä olevista perinnebiotoopeista. Ne turvaavat monien lajien elinmahdollisuudet ja ylläpitävät tärkeitä perinnemaisemia.