Uutta lakia ei sovelleta vanhan lain aikana jätettyihin hakemuksiin ja niiden valvontaan
Purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys vahvistaa rakentamisen kiertotaloutta
Mitä saa rakentaa ilman lupaa?
Miten rakennustyön aikaista valvontaa suoritetaan?
Miten suunnittelijan ja työnjohdon kelpoisuus tutkitaan?
Lupapäätöksen tiedoksianto ja muutoksenhakuaika
Rakentamislain siirtymäsäännökset voimaan 1.1.2026
Uutta lakia ei sovelleta vanhan lain aikana jätettyihin hakemuksiin ja niiden valvontaan
Rakentamista ohjaava maankäyttö- ja rakennuslaki vaihtui vuoden 2025 alusta rakentamislaiksi. Rakentamislaki toi mukanaan useita muutoksia.
Uutta lakia sovelletaan vain 1.1.2025 alkaen vireille jätetyissä lupahakemuksissa ja niihin liittyvässä rakennustyön aikaisessa valvonnassa. Ennen tätä ajankohtaa vireille tulleissa hankkeissa sovelletaan maankäyttö- ja rakentamislakia, jonka nimi muuttui 1.1.2025 alkaen alueidenkäyttölaiksi.
Uuden lain perusteella yhä useampi pieni hanke ei enää vaadi lupaa. Niissäkin rakennushankkeissa, joissa uuden lain perusteella lupaa ei tarvita, hankkeeseen ryhtyvän vastuulle jää pitää huolta siitä, että kaikki rakennettavat kohteet suunnitellaan ja rakennetaan rakentamislain, rakentamisen määräysten, kaavan, kunnan rakennusjärjestyksen ja ohjeistusten mukaisesti.
Mikä muuttuu?
Rakennusluvan ja toimenpideluvan sijaan on vain yksi lupamuoto, rakentamislupa.
Jatkossa kaikki lupaa vaativat rakennustoimenpiteet haetaan rakentamislupina. Rakennushankkeeseen ryhtyvä voi hakea halutessaan rakentamisluvan kahdessa eri osassa sijoittamisen ja toteuttamisen lupaharkinnan osalta, jos hankkeen sijoittamisen mahdollisuus halutaan varmistaa ennen lopullisten pääpiirustusten laadintaa. Rakentamislupa tulee hakea ja rakentaminen aloittaa sijoittamisluvan voimassaollessa.
Maisematyölupaa ja puunkaatoa haetaan yhä samoilla nimikkeillä.
Purkamislupa pysyy samankaltaisena käytössä.
Ilmoitusmenettelyä ei enää ole rakentamislaissa.
Ranta-alueen suunnittelutarve on edelleen voimassa. Rakennusta ei saa rakentaa ilman oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettua rakennuspaikkaa tai poikkeuslupapäätöstä.
Lupa on haettava ennen työhön ryhtymistä. Rakentamisluvan tarve perustuu Rakentamislakiin.
Lupamenettelyjen maksut 1.1.2025 lähtien löytyvät rakennusvalvonnan taksasta.
Rakentamislupaa tulee hakea, kun uusi rakennushanke on:
- asuinrakennus. Rakennus on asuinrakennus, jos siinä on ruuanvalmistusmahdollisuus eli hella. Kamina tai takka ei ole hella, eikä liesitason siirreltävissä oleva erillinen keittolevy työtason päällä irrallinen pistotulppaliitännäinen tai kaasulla toimiva.
- kooltaan vähintään 30 neliömetriä tai 120 kuutiometriä oleva rakennus.
- kooltaan vähintään 50 neliömetriä oleva katos.
- yleisörakennelma, jota voi käyttää yhtä aikaa vähintään viisi luonnollista henkilöä yli 3 kk:n ajan, kuten esim. kioski, kahvila- ja ravintolateltta, huviteltta, katsomo, esiintymislava.
- vähintään 30 metriä korkea masto tai piippu.
- vähintään 2 neliömetrin suuruinen valaistu mainoslaite.
- energiakaivo.
- erityistä toimintaa varten rakennettava alue, josta aiheutuu vaikutuksia sitä ympäröivien alueiden käytölle.
Rakentamislupaa tulee hakea rakentamislain mukaan myös:
- kun rakentamisella on vähäistä merkittävämpää vaikutusta alueiden käyttöön, kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön tai ympäristönäkökohtiin.
- kun rakentaminen edellyttää viranomaisvalvontaa olennaisten teknisten vaatimusten toteutumisen varmistamiseksi tai rakennusvalvonnan on tarpeen valvoa rakennuskohteen rakentamista yleisen edun kannalta
- laajuudeltaan rakennuksen rakentamiseen verrattavissa olevaan korjaus- ja muutostyöhön
- rakennuksen laajentamiseen.
- rakennuksen kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen esim. ullakolla tai kellarissa.
- vähäistä merkittävämmän, todetun terveyshaitan poistamiseen tarvittavalle korjaamiselle
- vaurioituneen kantavan rakenteen korjaamiselle.
- kun korjaustoimenpiteet voivat vaarantaa rakennuskohteen terveellisyyden ja turvallisuuden.
- kun korjaamisella on merkittävää vaikutusta kaupunkikuvaan, maisemaan tai kulttuuriperintöön
- korjaamiseen, joka kohdistuu rakennuskohteen olennaisiin ominaispiirteisiin.
- kun korjataan tai muutetaan kaavan tai lain nojalla suojeltua taikka historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokasta rakennusta tavalla, jolla on merkittävää vaikutusta rakennuksen suojeltavalle tai rakennustaiteelliselle arvolle.
- kun rakennuksen vaippaan tai teknisiin järjestelmiin liittyvällä korjaus- tai muutostyöllä voidaan vaikuttaa merkittävästi rakennuksen energiatehokkuuteen taikka energia- ja ympäristövaikutuksiin rakennuksen koko elinkaaren aikana.
- kun muutetaan rakennuksen tai sen osan käyttötarkoitusta olennaisesti. Lomarakennuksen käyttötarkoituksen muuttaminen asuinrakennukseksi vaatii rakennusluvan kuten myös rakennuksen sisätilojen olennainen käyttötarkoituksen muutos, joita on esimerkiksi liiketilan muutos ravintolaksi tai asuntoon tehtävä uusi sauna.
Rakentamislupaa ei tarvita, jos toimenpide perustuu alueidenkäyttölain mukaiseen katusuunnitelmaan, liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain mukaiseen hyväksyttyyn tiesuunnitelmaan tai ratalain mukaiseen hyväksyttyyn ratasuunnitelmaan.
Kunta voi rakennusjärjestyksessä kuitenkin määrätä, että rakentamislupaa ei kunnassa tai sen osassa tarvita tässä momentissa tarkoitettuun rakentamishankkeeseen, jos rakentamishanketta voidaan pitää vähäisenä.
Voimassa olevan rakennusjärjestyksen mukaisesti rakentamislupaa edellyttäviä hankkeita ovat muun muassa seuraavat hankkeet, joita ei ole voimassa olevassa rakennusjärjestyksessä vapautettu luvan tarpeesta:
- jätevesijärjestelmän rakentaminen
- puistomuuntamo tai vastaava yli 15 m2
- maatilojen pelloille asennettavat siirrettävät kasvitunnelit
- ilmalämpöpumppujen (yli 2 kpl) asentaminen julkisivussa näkyvänä
- yli 25 m2 laituri
- kanava, aallonmurtaja tai muu vesirajaa muuttava tai siihen olennaisesti vaikuttava rakennelma
- yli 6 m2 aurinkokeräin rakennuksessa, kun asennus poikkeaa katon lappeen suunnasta tai keräin sijoitetaan maastoon
- aurinkokeräin suurempi tai yhtä suuri kuin 10 m2 julkisivun pintaan asennettuna
- polttoaine- tai muu varastointisäiliö yli 30 m3
- virtsasäiliö tai lantala
- hiihtohissi
- ympäristötaideteos alle 10 m korkea yleisillä alueilla
- kattomuodon muuttaminen
- parvekkeen tai terassi lasittaminen, kun eri huoneistojen parvekkeet ovat vierekkäin ja lasittaminen edellyttää palo-osastoivia väliseinien ja välipohjien osalta.
- yli 3 m2 mainoslaite maastossa.
- Julkisivuun asennettavista mainoslaitteista löytyy rakennusjärjestyksessä ohjeita, jolloin mm. kirjanmainokset ovat myös luvanvaraisia.
- aitaaminen, kun aita on maasta yli 1,5 m korkea tai tontin katusivulla 1 m korkea
- aidat rakennuspaikan sisällä yli 2 m
- tukimuurit yli 0,7 m
- energiakeräämiseen maanpintaan sijoitettava maapiiri on luvanvarainen pohjavesialueilla. Muualla vapautettu, jos sijoitetaan yli 7,5 m etäisyydelle naapurin rajasta.
Purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys vahvistaa rakentamisen kiertotaloutta
Ympäristöministeriö antoi 31.12.2024 asetuksen purkumateriaali- ja rakennusjäteselvityksestä, jolla vahvistetaan kiertotaloutta.
- rakentamis- ja purkamisluvan hakemisen tai purkamisilmoituksen yhteydessä on laadittava arvio purkumateriaalien määristä asetuksessa määrätyn jaottelun mukaisesti.
- jos hankkeessa syntyy rakennuspaikalta pois kuljetettavia maa- ja kiviaineksia, on purkumateriaali- ja rakennusjäteselvityksen sisällettävä arvio niiden määrästä tilavuutena tai massoina siten, että erikseen ilmoitetaan pilaantuneet ja pilaantumattomat maa- ja kiviainekset.
- rakentamis- ja purkamishankkeen valmistuttua on rakentamishankkeeseen ryhtyvän huolehdittava, että purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys päivitetään ja tieto lähetetään purkumateriaali- ja rakennusjätetietoaineistoon siirtoasiakirjan sisältämien tietojen perusteella. Linkki tietojärjestelmään: Purkumateriaalin ja rakennusjätteen selvitystietojärjestelmä
Mitä saa rakentaa ilman lupaa?
Alle 30m2 kokoisen muun kuin asuinrakennuksen rakentaminen tai katoksen rakentaminen
- saunarakennus on rakennus, josta vähintään puolet on saunaa palvelevia tiloja eli löylyhuone, pesuhuone ja pukuhuone. Rakennuksessa voi olla enintään puolet pinta-alasta oleskelutilaa, jossa on esimerkiksi takka rakennuksen lämmittämiseen. Saunarakennuksessa ei voi olla ruuanvalmistukseen varustettua tilaa, esimerkiksi sähkö-, puu- tai kaasuhellaa.
- talousrakennus on rakennus, joka ei voida käyttää asumiseen. Talousrakennus palvelee kiinteistön päärakennusta. Talousrakennuksista ovat esimerkiksi autotallit, varastot, saunat, työtilat, harrastetilat ja aitat. Talousrakennuksessa voi olla lämmitys. Talousrakennuksessa ei voi olla ruuanvalmistukseen varustettua tilaa, esimerkiksi sähkö-, puu- tai kaasuhellaa.
- rakennukset rakennetaan rakennuspaikalle. Ranta-alueilla rakennuspaikka muodostetaan kaavalla tai poikkeamislupamenettelyllä. Rakennuspaikka on rakennusjärjestyksen määräysten mukainen.
- katoksella tarkoitetaan rakennuskohdetta, jonka seinistä vähintään 30 % on avointa. Jos tämä ylittyy, kyseessä on rakennus.
- katoksen rakentaminen ei kuluta rakennusoikeutta.
- rakennusta tai katosta rakentaessa tulee noudattaa lakeja ja määräyksiä sekä alueella vaikuttavaa kaavaa. Kaavamääräys voi olla myös viittauksena rakennusjärjestykseen, jolloin aikaisemmin voimassa ollut rakennusjärjestyksen määräys tulee sovellettavaksi.
- kaavassa määrättyä rantaetäisyyttä tulee noudattaa. Jos kaavassa määrätään saunan tai talousrakennuksen etäisyydestä rantaa, määräystä on noudatettava myös luvasta vapautetussa rakentamisessa.
- rakentaminen tulee toteuttaa rakennusoikeuden puitteissa eikä sallittua rakennusoikeutta saa ylittää (kaavassa tai rakennusjärjestyksessä määrätty).
- rakennus tulee sijoittaa siten, että etäisyydet naapureiden rajoihin ja rakennuksiin sekä omiin rakennuksiin ovat rakentamislain, kaavamääräysten, palomääräysten ja asetusten mukaisia (mm. vapaa tila pääikkunan edessä).
- Rakennuksen etäisyydessä yksityistiehen ja maantiehen tulee noudattaa etäisyyksistä annettuja vaatimuksia sekä huomioida näkemäalueet.
- huomioi alimmat rakentamiskorkeudet ja tulvariskit
- kaavan tai rakennusjärjestyksen määräystä puuston säilyttämisestä tai viherpeitteisyydestä rakennuspaikalla tulee noudattaa
- rakennuksen on oltava rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sopivaa. Esim. asemakaava-alueilla on lisäksi alueellisia rakennustapaohjeita, joiden mukainen rakentaminen on rakennettuun ympäristöön sopivaa. Rakentamistapaohjeet – Mikkeli
- rakennukselle rakentamislailla ja sen nojalla määrätyt olennaiset tekniset vaatimukset on täytyttävä (esim. rakennuksen rakenteet on suunniteltava)
- tarvittaessa on palkattava itselleen pätevä suunnittelija tai asiantuntija varmistamaan, että rakentamisen määräykset tulevat noudatetuksi.
- ennen hankkeen aloittamista kannattaa varmistua määräysten täyttymisestä yhdessä pätevän suunnittelijan kanssa ja siitä, ettei poikkeamislupaa tarvitse hakea. Mikäli kaavan tulkinnassa on epäselvää, ota yhteys alueen rakennustarkastajaan.
- rakennusvalvonta ei ohjaa tarkemmin lupakynnyksen ulkopuolella olevia rakennushankkeita.
- vastuu hankkeen määräysten mukaisuudesta on hankkeeseen ryhtyvällä.
- rakennusten alta kaadettavien puiden kaataminen voi edellyttää maisematyölupaa puiden kaatamiseen
- rakennusta varten rakennettava jätevesijärjestelmän rakentaminen edellyttää rakentamislupaa.
- poikkeaminen määräyksistä edellyttää myönteistä poikkeamispäätöstä ennen rakentamiseen ryhtymistä.
- rakentaminen voi edellyttää myös muun viranomaisen lupapäätöstä tai lausuntoa esim. kaavamääräyksen nojalla museoviranomaisen lausunto.
- Jos rakennuspaikalle rakennetaan ensimmäisenä rakennuksena luvasta vapautettu rakennus, rakennuspaikalle on pyydettävä kaupungilta tieto virallisen osoitteen antamisesta ja merkitsemisestä osoiterekisteriin. Tämä on tärkeää myös siksi, että pelastusviranomainen löytää paikalle nopeasti. Osoitteen antaa Maankäyttö ja kaupunkirakenne yksikkö/Paikka- ja maastotietopalvelut.
Kaupungin rakennusjärjestyksessä voidaan lisäksi vapauttaa lupamenettelystä vähäisempiä hankkeita.
Uusittavassa rakennusjärjestyksessä jatkossa määrätään ne vähäisemmät hankkeet, jotka eivät edellytä rakentamislupaa
Epäselvissä tapauksissa luvan tarve ratkaistaan tapauskohtaisesti. On hyvä huomata, että vähäinenkin toimenpide saattaa vaikuttaa rakennuksen käyttäjien ja ulkopuolisten turvallisuuteen. Tällöin lupakynnys ylittyy. Rakennushankkeeseen ryhtyvän vastaa siitä, että rakentaminen suoritetaan lakien ja määräysten mukaisesti: rakentamislakia ja sen nojalla annettuja asetuksia, muita rakentamista ohjaavia lakeja sekä määräyksiä kuten rakentamismääräyskokoelmaa tulee noudattaa.
Kaavat ohjaavat rakentamista. Vahvistuneet kaavat – Mikkeli
Rakennusoikeutta, joka määrätty kaavassa tai rakennusjärjestyksessä, ei saa rakentamisella ylittää.
Rakennus tulee sijoittaa kaavassa osoitetulle rakennusalalle.
Kaavoissa voidaan osoittaa rakennusala pistekatkoviivoin. Kaavoissa voidaan myös varata alueita rakentamisesta vapaaksi, kuten istutettavaksi alueen osaksi.
Rakennusta ei voi sijoittaa esim. istutettavaksi tarkoitetulle alueelle.
Huomioitava rajaetäisyydet sekä palomääräysten mukaiset rakennusten väliset etäisyydet.
Mikäli kaavan määräyksissä viitataan rakennusjärjestykseen, noudatetaan 2017 rakennusjärjestystä tai kaavan laatimishetken rakennusjärjestystä (esim. rakennusten rantaetäisyydestä). Rakennuksen tulee olla ympäristöön sopiva.
Ohjeita kaavojen tulkintaan
Rakennus tulee sijoittaa kaavassa osoitetulle rakennusalalle.
Kaavoissa voidaan osoittaa rakennusala pistekatkoviivoin. Kaavoissa voidaan myös varata alueita rakentamisesta vapaaksi, kuten istutettavaksi alueen osaksi.
Mikäli kaavan määräyksissä viitataan rakennusjärjestykseen, noudatetaan 2017 rakennusjärjestystä tai kaavan laatimishetken rakennusjärjestystä (esim. rakennusten rantaetäisyydestä).
Sallittu kerrosala (RakL 9 §) voidaan osoittaa kaavoissa esimerkiksi kokonaisalana lukuna, rakennusalamerkintänä, e-tehokkuuslukuna, tilavuutena tai korkeutena. Tehokkuusluku 0,25 tarkoittaa, että tontin pinta-alasta saa rakentamiseen käyttää 25 %. Kaavoissa voidaan antaa määräyksiä kerroskorkeudesta. Asemakaavojen kirjallisissa määräyksissä annetaan tarkempia määräyksiä rakentamisessa noudatettavaksi. Rakennusjärjestyksessä annetaan määräyksiä muiden alueiden rakennusoikeudesta. Rakennusala, jolle voi rakentaa, voidaan osoittaa eri tavoin eri aikakauden kaavoissa.
Ohje: Määräyksen mukainen rakennusala merkitty pistekatkoviivalla. Talousrakennuksen rakennusala
esimerkissä merkinnällä t (kuva 1). Rajaan kiinni rakentaminen edellyttää
palomuurin rakentamista. Rakennuksia ei voi sijoittaa muualle kuin
pistekatkoviivoin rajatulle alueelle.
Ohje:
Ohjeellinen rakennusala merkitty katkoviivalla. Talousrakennuksen saa rakentaa
rakennuspaikalle asemakaavan kirjallisen määräyksen mukaan 4 m rajaetäisyyttä
noudattaen, ellei asemakaavan erillinen määräys mahdollista lähemmäs
rakentamiseen. (kuva 2). Rakennukset voi muutoin sijoitella vapaasti huomioiden
palomääräykset. Pisteviivoitettu alue on varattu asemakaavassa istutettavaksi
alueen osaksi, jolle ei saa sijoittaa rakennuksia tai rakennelmia.
Ohje:
Rakennusalaa ei ole osoitettu kaavakartassa. Rakennuksen saa rakentaa tontille
4 metrin etäisyydelle, ellei asemakaavan erillinen kirjallinen määräys
mahdollista lähemmäs rakentamiseen. Rakennukset voi muutoin sijoitella vapaasti
huomioiden palomääräykset. (kuva 3)
Mikäli jostain määräyksestä on tarve poiketa, tulee siihen hakea rakentamisluvastakin vapautettuun rakentamiseen poikkeamispäätös. Poikkeamislupahakemuksessa tulee esittää perusteltu syy poikkeamiselle. Rakentamiseen saa ryhtyvä tällöin vasta, kun poikkeamispäätös on lainvoimainen. Poikkeamispäätös on voimassa kaksi vuotta, jonka aikana rakentaminen tulee aloittaa.
Rakennukset tulee rakennuksen omistajan toimesta ilmoittaa suoraan verottajalle kiinteistöveroilmoituksella kiinteistöverolain 16 §:n mukaisesti. Rakennusvalvontaviranomainen ei enää lupamenettelystä vapautetun rakentamisen osalta pidä yllä rakennusrekisteriä.
Ranta-alueen suunnittelutarve on edelleen voimassa. Rakennusta ei saa rakentaa ilman oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettua rakennuspaikkaa tai poikkeuslupapäätöstä.
Jos hankkeesi luvanvaraisuus mietityttää, kysy neuvoa rakennusvalvonnasta ensisijaisesti Lupapisteen neuvontapyynnön kautta, puhelimella tarkastajien päivystysaikana tai sähköpostilla.
Miten rakennustyön aikaista valvontaa suoritetaan?
Rakennusvalvonnan rakennustyön aikaisessa valvonnassa toteutetaan luvassa määriteltyjen katselmusten lisäksi sattumanvaraista valvontaa.
Rakentamislaki ohjaa viranomaisvalvonnan laajuutta. Lain mukaan rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on sattumanvaraisin tarkastusmenettelyin valvoa, että vastuulliset tahot täyttävät velvollisuutensa. Tästä syystä lupapäätöksessä määriteltyjen katselmusten lisäksi rakennusvalvonta tulee suorittamaan sattumanvaraisia tarkastuksia työmailla.
Miten suunnittelijan ja työnjohdon kelpoisuus tutkitaan?
Vuoden 2025 alusta voimaan tulleessa rakentamislaissa säädetään pätevyyden osoittamisen todistusmenettelystä ja pätevyysvaatimuksista rakentamisessa. Laissa rakentamisen suunnittelu- tai työnjohtotehtävissä toimivien pätevyyden osoittamisesta säädetään pätevyyksien toteamista koskevasta menettelystä sekä ympäristöministeriön valtuuttamista toimielimistä, jotka myöntävät lain mukaisia pätevyystodistuksia.
Kunnissa aiemmin hyväksyttyjen suunnittelijoiden ja työnjohtajien kelpoisuus:
Rakentamislain 195 pykälään on kirjattu seuraava siirtymäsäännös:
Kelpoisuusvaatimukset täyttävänä suunnittelijana tai työnjohtajana pidetään 1 päivään tammikuuta 2027 saakka myös henkilöä, jolla on enintään viisi vuotta ennen tämän lain voimaantuloa jonkin rakennusvalvontaviranomaisen antama hyväksyntä vastaaviin tehtäviin sekä vaativuusluokan että rakentamishankkeen käyttötarkoituksen osalta ja jolla voidaan näin katsoa olevan tehtävän vaatimat edellytykset. Jos suunnittelutehtävä tai työnjohtotehtävä on kesken 1 päivänä tammikuuta 2027, säilyy kelpoisuus kyseisessä tehtävässä sen päättymiseen saakka.
Poikkeuksellisen vaativan suunnittelutehtävän kelpoisuusvaatimukset täyttävänä pidetään ennen 1 päivää tammikuuta 1997 teknillisessä oppilaitoksessa rakennusarkkitehdin tutkinnon suorittanutta, jolla on vähintään kuuden vuoden kokemus vaativista suunnittelutehtävistä, ja joka on osoittanut pätevyytensä 83 §:n mukaisella todistuksella. Poikkeuksellisen vaativan työnjohtotehtävän kelpoisuusvaatimukset täyttävänä pidetään ennen 1 päivää tammikuuta 1998 teknillisessä oppilaitoksessa rakennusmestarin (teknikko) tutkinnon suorittanutta, jolla on vähintään neljän vuoden kokemus vaativien kohteiden työnjohtotehtävistä, ja joka on osoittanut pätevyytensä 87 §:n mukaisella todistuksella.
Ammattihenkilön on toimitettava selvitys aiempien hankkeiden rakennusten käyttötarkoituksesta ja tehtävän vaativuudesta sekä tieto missä kunnassa hyväksytty tehtävään ja milloin tehtävään on saatu rakennusvalvonnan hyväksyntä.
Suunnittelijan ja työnjohdon kelpoisuus tutkitaan rakennusvalvonnoissa erillisten pätevyystodistusten perusteella.
Jatkossa rakennushankkeen ammattihenkilön tulee hankkia tutkintonsa ja kokemuksensa perusteella pätevyystodistus, jonka perusteella rakennusvalvonnat tutkivat kelpoisuuden toimia erilaisissa hankkeissa suunnittelijoina ja/tai työnjohtajina.
Ympäristöministeriö on valtuuttanut jo joitakin toimijoita.
Lupapäätöksen tiedoksianto ja muutoksenhakuaika
Rakentamislaki muuttaa lupapäätöksen tiedoksiantotapaa sekä lisää päätösten muutoksenhakuaikaa. Julkipanomenettely poistuu ja lupapäätös annetaan tiedoksi julkisella kuulutuksella. Päätöksen tiedoksianto tapahtuu julkaisemalla kuulutus ja kuulutettava lupapäätös yleisessä tietoverkossa viranomaisen internetsivuilla.
Kuulutus ja kuulutettava asiakirja pidetään viranomaisen internetsivuilla yleisesti nähtävillä koko päätöksen muutoksenhakuajan.
Muutoksenhakuaika yhtenäistyy ja on kaikissa lupapäätöksissä 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Lupapäätöksen tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä lupapäätöstä koskevan kuulutuksen julkaisemisesta viranomaisen internetsivuilla.
Muutos päätöksen tiedoksiantotavassa ja muutoksenhakuajassa tarkoittaa, että sekä toimielimen (lupa- ja valvontajaoksen) että viranhaltijoiden tekemien lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulo kestää 37 päivää siitä, kun lupapäätöstä koskeva kuulutus on julkaista viranomaisen internetsivuilla. Muutos on merkittävä erityisesti viranhaltijapäätöksissä, joiden osalta nykyinen vastaava aika on 14 päivää.
Rakennusjärjestys muuttuu
Mikkelin rakennusjärjestys 2017 on voimassa soveltaen, mitä rakentamislaissa säädetään. Toimenpide ja ilmoitusmenettelyt ovat uuden lain myötä poistuneet. Lain myötä mm. energiakaivot ja esim. yleisörakennelmat tapahtumateltat ja muut rakennelmat, joissa voi yhtaikaa olla vähintään viisi henkeä ja ne pysytetään paikoillaan yli 3 kk, ovat luvanvaraisia.
Toimenpidelupaa edellyttävät toimenpiteet muuttuvat rakentamisluvanvaraisiksi pois lukien, mitä RakL 42 pykälässä säädetään.
Mikkelin kaupungin uusi rakennusjärjestys on valmistelussa ja asetetaan nähtäville kevään aikana ennen valtuuston päätöstä vähintään 30 päivän ajaksi.
Rakentamislain siirtymäsäännökset voimaan 1.1.2026
Tietomallimuotoisena tai muussa koneluettavassa muodossa rakentamislupahakemukset on jätettävä 1.1.2026 vireille tulevissa hakemuksissa.
Rakennuksen ilmastoselvitys tulee tehdä laissa säädettyjen rakennusten osalta 1.1.2026 jätetyissä hakemuksissa.
Lisätietoa:
Rakentamistapaohjeet – Mikkeli
Rantarakentaminen – Mikkeli
RAKENNUSJARJESTYS-2017-.pdf
Karttapalvelu
https://ym.fi/-/rakentamislaki-seka-siihen-tehdyt-korjaukset-voimaan-vuoden-alusta
Rakentamislaki – Ympäristöministeriö
Ympäristöministeriön asetus purkumateriaali- ja… 1089/2024 – Säädökset alkuperäisinä – FINLEX ®
Pätevyyden osoittamislaki – Ympäristöministeriö
Kiinteistöverolaki 654/1992 – Ajantasainen lainsäädäntö – FINLEX ®