Mikkelin kaupunki valmistellaan parhaillaan lakisääteistä hyvinvointisuunnitelmaa, joka on samalla kaupungin strateginen hyvän elämän ohjelma. Ohjelman perustana käytetään hyvinvoinnin tilaa.
Hyvinvoinnin tilan mukaista hyvää kehitystä on tärkeä jatkaa ja tukea jatkossakin. Huolestuttavaan kehityskulkuun tarvitaan toimenpiteitä yhteistyössä kaupungin ja muiden toimijoiden kanssa. Ohjelmaa laaditaan yhteistyössä kaupungin, sidosryhmien ja asukkaiden kanssa. Kaikkien ajatukset ja näkökulmat ovat tärkeitä.
Hyvän elämän ohjelman valmisteluun voi osallistua Mikkelin kaupungin järjestämissä tilaisuuksissa pääkirjaston tiloissa, osoitteessa Raatihuoneenkatu 6. Avoimissa tilaisuuksissa pääsee kertomaan hyvän elämän edellytyksistä, toimenpide-ehdotuksia ja siitä, miten lisätä hyvää elämää Mikkelissä.
Tilaisuudet järjestetään:
– Lapsiperheiden kohtaamispaikka Kopassa, pääkirjaston alakerrassa on lapsiperheille avoin tilaisuus keskiviikkona 29.5. kello 14.30–15.30.
– Kumppanuuspöytäillassa, pääkirjaston Mikkeli-salissa torstaina 30.5. kello 17.00–18.45.
Ole mukana vaikuttamassa kaupunkisi asioihin vastaamalla kyselyyn. Kyselyn tuloksia hyödynnetään hyvinvointiohjelmatyössä.
Yhteenveto hyvinvoinnin tilasta
Mikkelin hyvinvoinnin tilasta 2023 on raportoitu valtuustolle 20.5.2024. Kunnan tulee lain mukaan seurata kuntalaisten hyvinvoinnin tilaa väestöryhmittäin, määritellä toimenpiteet hyvinvoinnin tilan parantamiseksi, seurata näitä ja raportoida näistä valtuustolle vuosittain.
Hyvinvoinnin tilasta on koottu yhteenveto ja johtopäätökset myönteisestä ja huolestuttavasta kehityskulusta ikäryhmittäin. Huomioitavaa on, että kaikissa ikäryhmissä suurin osa voi hyvin. Kuitenkin hyvinvointihuolet ovat lisääntyneet, ja eriarvoistuminen, hyvinvointihaasteiden kasautuminen samoille ihmisille ja ryhmille on huolestuttavaa.
Hyvää kehitystä, lapset ja nuoret
- 4.–5. luokkalaiset kokevat terveytensä melko hyväksi.
- Positiivisen mielenterveyden kokemus on hieman lisääntynyt eri ikäryhmissä.
- Lapsilla ja nuorilla harrastaminen on hyvällä tasolla.
- Nuorisotyöttömyys on vähentynyt.
- Raittiiden osuus on lisääntynyt eri ikäryhmissä.
- Alkoholin humalahakuinen juominen on vähentynyt nuorten keskuudessa.
- Yksinäisyyden kokemus on vähentynyt ammattiin opiskelevilla.
Huolestuttavaa, lapset ja nuoret
- Koululaisten aamupalan ja kouluruuan jättäminen väliin on yleistä.
- Liikkuminen on vähäistä monilla ikäryhmillä.
- Ylipainoisten lasten ja nuorten määrä on huolestuttavan suuri.
- Lasten ja nuorten toimintakyky on heikentynyt.
- Koululaisten kokemus terveydestään on huonontunut.
- Yksinäisyys on lisääntynyt peruskoululaisilla ja lukiolaisilla
- Nuorista 18–24-vuotiaista koulutuksen ulkopuolelle jää Mikkelissä noin 11 prosenttia, tilanne on huonompi kuin vertailukaupungeissa
- Heikko osallisuuden kokemus on Mikkelissä lisääntynyt
- Syrjäytymisriskissä on lähes 20 prosenttia nuorista
- Koulukiusaaminen on lisääntynyt useilla ikäryhmillä.
- Lasten ja nuorten kokema väkivalta on yleistä.
- Keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa ovat lisääntyneet.
- Koulu-uupumus on lisääntynyt, erityisesti tytöillä.
- Positiivisen mielenterveyden kokemus on huolestuttavan vähäistä, erityisesti tytöillä.
- Ahdistuneisuus on yleistä, erityisesti tyttöjen keskuudessa.
- Mielenterveyden häiriöiden hoitoon tarvittava hoito on lisääntynyt.
- Nuorten syrjäytymisriski on korkea.
- Huumeiden saatavuus ja käyttö ovat yleisiä nuorten keskuudessa.
- Tupakointi ja sähkötupakan käyttö ovat lisääntyneet nuorten keskuudessa.
Hyvää kehitystä, aikuisväestö
- Niiden osuus, jotka arvioivat jaksavansa työelämässä vanhuuseläkeikään saakka, on lisääntynyt merkittävästi.
- Terveytensä huonoksi kokevien osuus on vähentynyt, erityisesti vertailukaupunkeihin nähden.
- Sairastavuusindeksi on parantunut.
- Kaatumisten ja putoamisten vuoksi sairaaloissa hoidettavien yli 65-vuotiaiden hoitojaksot ovat vähentyneet.
- Elämänlaatunsa hyväksi kokeneiden määrä on lisääntynyt, työikäisillä ja erityisesti yli 65-vuotiailla.
- Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus on vähentynyt.
Huolestuttavaa, aikuisväestö
- Lihavia on 20 prosenttia.
- Liikkumattomuus on lisääntynyt, on jo lähes 30 prosenttia.
- Ennenaikaisesti menetettyjä elinvuosia (PYLL-indeksi) on selkeästi vertailukaupunkeja enemmän.
- Mielenterveyden haasteet ja vakavat mielenterveydenhäiriöt yleisiä.
- Alkoholin kulutus on runsasta aikuisväestön keskuudessa.
- Päihteiden vuoksi sairaalahoitojaksoja on enemmän kuin vertailukaupungeissa.
- Työttömien osuus työvoimasta on lisääntynyt.
Johtopäätökset hyvinvoinnin tilasta
- Hyvää osallisuuden kokemusta ja vähäisempää yksinäisyyden kokemusta sekä aikuisväestön aktiivista järjestötoimintaan osallistumista, samoin lasten ja nuorten aktiivista harrastamista, voi pitää hyvänä kehityksenä Mikkelissä. Peruskouluikäisiä on kannustettu harrastamiseen muun muassa harrastamisen Suomen mallin mukaisilla mahdollisuuksilla ja koulujen kerhotoiminnalla. Ikääntyneitä on koulutettu vertaisohjaajiksi ja tarjottu maksuttomia liikuntavuoroja eri puolilla kaupunkia. Aikuisväestön kokemus omasta terveydestä, elämänlaadusta ja vähäisemmästä kuormittuneisuudesta on hyvää kehitystä.
- Nuorisotyöttömyys on vähentynyt, samoin vaikeasti työllistyvien osuus on hivenen vähentynyt. Kuitenkin nuorten syrjäytymisriski on korkea. Nuorten raittiiden osuus on lisääntynyt ja humalahakuinen juominen kaikissa nuorten ikäryhmissä on vähentynyt.
- Hyvää kehitystä kaatumisten vähenemiseen on mahdollisesti saatu yli 65-vuotiaille suunnatuilla liukuesteiden jakelulla.
- Huolestuttavaa on nuorten kokemat väkivallan kokemukset, mielenterveyden haasteet kaikilla ikäryhmillä, laittomien huumeiden samoin sähkötupakan selkeästi lisääntynyt käyttö nuorilla.
- Huolestuttavaa kehitystä on liikkumattomuus kaikilla ikäryhmillä, ylipainon yleisyys ja fyysisen toimintakyvyn heikkous. Vaikuttaa siltä, että tarpeen on resursoida sekä liikkumisen että fyysisen kunnon kohentamistoimiin kuin mielen hyvinvoinnin tukemiseen ja ehkäisevään päihdetyöhön.
- Kotona asumista tavoitellaan mahdollisimman pitkään. Kuitenkin haasteina ovat lisääntyvät muistiin liittyvät sairaudet ja muut toimintakykyä heikentävät terveyshaasteet. Ikääntyneille asumisen eri muotoja on tarpeen kehittää sekä omaishoitajuutta tukea.
Kuva: Liikkuminen on yksi hyvinvointia lisäävistä tekijöistä. Kuvassa yläkoululaisten tanssipajan toimintaa (kuvaaja: Mikko Mäkeläinen).