Yhteiskunnallisen keskustelun tapahtuma Päämajasymposium järjestettiin tuttuun tapaan Mikkelin Mikaelissa perjantaina 4.8. Puheenvuoroissa ja paneelikeskusteluissa keskityttiin maanpuolustukseen ja turvallisuuteen sekä henkiseen kriisinkestävyyteen ja kulttuurisiin juuriin.
Vuoden 2023 Päämajasymposiumin täpötäyden Martti Talvela -salin yleisölle avasi Sodan ja rauhan keskus Muistin tukisäätiön hallituksen puheenjohtaja Ari Lahti.
– Sota Ukrainassa jatkuu. Samalla sota on Suomea lähempänä kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen, Lahti muistutti yleisöä.
Turvallisuudelle ja hyvän tulevaisuuden rakentamiselle Lahti pitää hyvänä mittarina sitä, kuinka ulkomaalaiset sijoittajat suhtautuvat Suomeen.
– Turvallisuus sijoittajien näkökulmasta ehti jo kääntyä suureksi epävarmuudeksi, mutta tilanne on sittemmin parantunut. Meillä Suomessa on nyt turvallisempaa, kiitos Nato-jäsenyyden, Lahti puhui.
Oman puolustuksen merkitystä ei tapahtumassa unohdettu. Tähän kiinnitti huomionsa myös Ari Lahti.
– Vaikka olemme Natossa, kukaan ei silti puolusta Suomea paremmin kuin Suomi itse. Resurssit ovat parantuneet. Maanpuolustustahtomme on korkea.
Kansakunnan yhtenäisyyttä Lahti pitää valtavana voimavarana. Esimerkiksi hän nostaa kulttuuriperimää vahvasti edustavan Tuntemattoman sotilaan.
– Kolmas Tuntematon sotilas -elokuva vuonna 2017 keräsi paljon katsojia. Ohjaaja Aku Louhimies jatkoi kirjailija Väinö Linnan kulttuuriperimää, joka vahvistaa yhteisöllisyyttä ja auttaa meitä voittamaan vastoinkäymisiä.
Sodan ja rauhan keskus Muistin edustajana Päämajasymposiumissa puhunut Lahti totesi myös, että tiedekeskus tarjoaa tutkittua tietoa, eikä propagandaa. Asia korostui myös myöhemmissä paneelikeskusteluissa koulutuksen tärkeyden ymmärtämisenä suomalaisessa yhteiskunnassa.
Mannerheim varautuisi ja pitäisi kiinni liittolaisista
Päämajasymposiumin perinteisen Mannerheim-luennon puhui puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.). Historiaa ja nykyaikaa peilaava luento tiivisti Mannerheimin toimintatapoja ja ajatuksia sekä nykyistä maailmantilannetta.
– Mannerheimin suuruus johtuu hänen asemastaan koko Suomen puolustuksen keulakuvana, Häkkänen puhui.
Häkkäsen mukaan Suomi taiteili pitkään toisen maailmansodan jälkeen idän ja lännen välissä, myöhemmin Euroopan unionin jäsenenä ja Nato-kumppanina.
– Luotimme kansainväliseen yhteistyöhön ja omaan puolustukseen. Tämä rakennelma suli pois. Turvallisuusympäristömme heikentyi jo kahden vuosikymmenen ajan. Mannerheim osasi 1930-luvulla nähdä vaaran nousun. Nyt näemme, että Venäjän lisäksi Kiina haastaa Yhdysvallat. Demokratian kehitys on pysähtynyt, Häkkänen muotoili.
Häkkänen korosti, että voimakkaan globalisaation aikakausi on ottamassa uuden asennon, eikä ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskiössä ole enää pelkkä diplomatia, vaan kovan turvallisuusperustan rakentaminen.
– Valtion tärkein tehtävä on pitää suomalaiset turvassa. Asevelvollisuutta on uudistettava ja reservi on pidettävä toimintakykyisenä. Erityisesti yhteistyö Yhdysvaltain kanssa on kriittisen tärkeää koko Suomen ja Pohjolan turvallisuudelle.
Häkkänen totesi myös, ettei sinisilmäisyyteen ole varaa.
– Ulkoinen ja sisäinen turvallisuus kietoutuvat yhteen, kun autoritääriset valtiot yrittävät horjuttaa demokratioita. Avoin kansainvälisyys on hyväksi, mutta liian naiivi suhtautuminen on lopetettava. Kansallinen turvallisuus on tuotava laajasti suomalaiseen oikeusjärjestykseen.
Historia ja nykypäivä saivat Häkkäsen pohtimaan myös sitä, mitä Mannerheim sanoisi tänä päivänä. Nurkkakuntaisuutta tai käpertymistä marsalkan ajatukset tuskin olisivat.
– Suurvaltojen liikkeet vaikuttavat Suomeen. Siksi katse maailmalle. Venäjää vastaan tarvitaan konkreettinen vastavoima. Puolustus ja huoltovarmuus on kaiken perusta. Liittolaisista on pidettävä kiinni, Häkkänen sanoi.
”Nato-jäsenyys on vastaus”
Päämajasymposiumin ensimmäisessä paneelikeskustelussa lavalla olivat eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps.), Maavoimien esikuntapäällikkö Jukka Jokinen, Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn ja reservin kenraaliluutnantti Arto Räty. Halla-aho ja Rehn ovat ilmoittaneet olevansa käytettävissä ehdokkaiksi vuoden 2024 presidentinvaaliin. Paneelista ei kuitenkaan tullut vaaliväittelyä, vaan yhdensuuntainen keskustelu Suomen turvallisuudesta ja puolustuksesta, jossa näkökulmat olivat hyvin samanlaisia.
Halla-aho muistutti, että Suomen turvallisuusympäristö ei muuttunut Venäjän hyökättyä Ukrainaan, vaan pikemminkin turvallisuusympäristön todellinen luonne paljastui.
– Jos ajatellaan viimeistä 1200 vuotta, ei ole koskaan ollut sellaista aikaa, että Venäjä olisi ollut demokraattinen ja ettei se olisi ollut haaste naapureilleen, Halla-aho sanoi.
– Emme voi manageroida Venäjää. Voimme nostaa heille kynnystä toteuttaa imperialistisia tavoitteitaan. Nato-jäsenyys on vastaus tähän. Emme voi elää ikään kuin Venäjää ei olisi olemassa.
Olli Rehnin mukaan Venäjän perusolemus on imperialistinen ja isovenäläinen.
– Nato-jäsenyys on vastaus, joka vahvistaa Suomen turvallisuutta. Uusi aikakausi on alkanut, teimme päätöksen Nato-jäsenyydestä yhteisen tahtotilan pohjalta ja yhtenäisesti, Rehn sanoi ja jatkoi, että on syytä muistaa mahdollisen kriisin tai konfliktin alkaessa, että ensi vaiheessa Suomea puolustaisivat suomalaiset itse.
– Kansallisesta puolustuskyvystä on huolehdittava jatkossakin.
Suomen mahdollisesta Nato-tukikohdasta on Arto Rädyn mielestä liian aikaista puhua.
– Tärkeintä on Nato-jäsenyys. Me suomalaiset olemme jo Nato-joukkoja, Räty kommentoi.
Jukka Jokinen kommentoi tukikohta-aihetta tarpeellisuuden perustelulla.
– Nato-toiminta perustuu tarpeeseen ja kysymys on lopulta poliittisista päätöksistä.
Yhdysvaltain roolia johtavana Nato-maana on Arto Rädyn mukaan vaikea arvioida, jos Donald Trump nousee uudestaan maansa presidentiksi ensi vuoden vaaleissa.
– Presidentti Biden sanoi Suomessa asian selkeästi. Yhdysvallat on vanhalla linjallaan ja tukee vahvasti Natoa ja jäsenmaita ja siten myös Suomea. Jos Trump pääsee taas valtaan, on asiaa vaikea arvioida.
Halla-ahon mukaan ei kuitenkaan ole syytä olettaa, että Trump irtaannuttaisi Yhdysvaltoja Natosta. Rehn tarttui aiheeseen jatkuvuuden kautta.
– Yhdysvalloilla on vahva jatkuvuus hallinnossa ja ulkopolitiikan perinteessä.
Sodan loppuminen Ukrainassa ei ole näköpiirissä, mutta ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on luotava katseita kauaskin tulevaisuuteen. Rehn uskoo, että aikanaan Ukrainalla on paikkansa EU:ssa ja Natossa.
– Sodan kehityksellä ja lopputuloksella on valtava merkitys Euroopan ja Suomen turvallisuudelle. Lähiaikoina on tärkeää tukea Ukrainan puolustustaistelua ja jälleenrakennusta.
Moniäänisyys ja arvopohja luovat perustaa henkiselle huoltovarmuudelle
Toisen paneelikeskustelun aiheena oli henkinen kriisinkestävyys ja kulttuuriset juuret. Keskustelijoina olivat Tampereen yliopiston tutkija Ville Kivimäki, Turun arkkihiippakunnan piispa Mari Leppänen, Savonlinnan oopperajuhlien taiteellinen johtaja Ville Matvejeff ja Suomen Kulttuurirahaston toimitusjohtaja Susanna Pettersson.
– Turvallisuus on myös tunne, ei vain materiaa ja geopolitiikkaa, Ville Matvejeff sanoi.
Mari Leppäsen mukaan kriisinkestävyys on luottamusta elämään.
– Globaali pandemia ja sota Ukrainassa ovat vieneet meidät kysymysten eteen. Kaikki ei ole omissa käsissä, Leppänen puhui ja korosti puheenvuoroissaan kirkon kykyä ja yhteisöllisyyttä olla auttamassa kriisin hetkellä.
Susanna Pettersson korosti Suomen voimakasta toimintakykyä kriisin aikana.
– Ruotsiin verrattuna on suuri ero. Meillä suomalaisilla on toimintavalmius selkärangassa, etenkin päätösten nopeus, Pettersson kiitteli.
Keskustelijoita innosti erityisesti kysymys suvaitsevaisuudesta. Hyvä koulutus ja kulttuurinen tuntemus auttavat ihmisiä näkemään asioita ilman turhia vastakkainasetteluja. Yhteiskunnan voimavara rakentuu erilaisuuden hyväksymisestä ja yhteisestä kokemuksesta. Ylhäältä päin saneltua kulttuurikaanonia keskustelijat eivät kuitenkaan ole valmiita luomaan suomalaiseen yhteiskuntaan.
– Museot, arkistot ja kirjastot ovat muistin ja yhteiskunnan selkärankoja. Moniäänisyys ja arvopohja luovat perustaa henkiselle huoltovarmuudelle, Pettersson sanoi.
Mikkelin Päämajasymposium järjestetään vuosittain Mikkelin Musiikkijuhlien yhteydessä. Järjestäjinä ovat Etelä-Savon maakuntaliitto ja Mikkelin kaupunki yhteistyössä Länsi-Savon, Yleisradion, Mikkelin Musiikkijuhlien, Sodan ja rauhan keskus Muistin ja Maavoimien esikunnan kanssa. Tapahtuma on osallistujille maksuton. Tallenteen symposiumin paneelikeskusteluista voi katsoa Ylen Areena-palvelusta.
Päämajasymposiumissa keskusteltiin maanpuolustuksesta, kriisinkestävyydestä ja kulttuurisista juurista
