Vieraslajit

Ilmoitukset kaupungin yleisillä alueilla havaituista jättiputkista voi ilmoittaa Mikkelin kaupungin palautejärjestelmän kautta.

Vieraslajitiedote 2026 (pdf-tiedosto)

Lisätietoa vieraslajeista (Vieraslajit.fi)

Lisäohjeet espanjansiruetanoiden keräysastiasta.

Hallintasuunnitelmat, vieraslajilaki- ja asetus (Maa- ja metsätalousministeriö)

Vieraslajit ovat ihmisen toiminnan seurauksena luontoon levinneitä lajeja, joista osa voi aiheuttaa mittavia haittoja. Vieraslajit leviävät herkästi ja kaventavat luonnon monimuotoisuutta. Vieraskasvilajien torjunnalle otollisinta aikaa on kevät ja alkukesä, jolloin hanakasti leviävät kasvilajit eivät ole vielä päässeet lisääntymään. 

Laki velvoittaa pitämään kaikki vieraslajit kurissa ja huolehtimaan, etteivät ne pääse karkaamaan ympäristöön. Haitallisten vieraskasvilajien kasvattaminen on kokonaan kielletty. Näitä kasveja ovat muun muassa jättipalsami, komealupiini, jättiputki, monet tatarlajit, keltamajavankaali, kurtturuusu ja viitapihlaja-angervo.

Vastuu vieraskasvilajien torjunnasta ja hävittämisestä on aina maa-alueen ja tontin omistajalla. Vieraslajien leviämistä voi ehkäistä omilla toimilla muun muassa välttämällä näiden lajien istuttamista, tunnistamalla kasvin leviämistapa ja huolehtimalla puutarhajätteen asianmukaisesta hävittämisestä. Puutarhajätteen vieminen kaupungin yleisille alueille on ehdottomasti kiellettyä.

Lisätietoja vieraslajien tunnistamiseen ja torjuntaan osoitteessa www.vieraslajit.fi.

Vieraslajien torjuntakäytännöt Mikkelissä

Mikkelissä kaupungin yleisillä alueilla vieraslajien torjuntatyötä tekevät monet eri tahot yhteistyössä. Panokset laitetaan yleisimpien haitallisten vieraskasvien eli jättiputken, jättipalsamin, komealupiinin ja viitapihlaja-angervon torjuntaan. Rikkakananhirssiä torjutaan Pökkäänlahden ja Kenkäveronniemen maisemapelloilla. Otavassa ja osassa Rantakylää tehdään toimia Espanjansiruetanan leviämisen hillitsemiseksi.

Kaikki kaupungin alueilla havaitut jättiputkiesiintymät ovat torjunnan ja seurannan piirissä. Ilmoitukset kaupungin yleisillä alueilla havaituista jättiputkista voi ilmoittaa Mikkelin kaupungin palautejärjestelmän kautta.

Mikkelissä yleisesti esiintyvän jättipalsamin ja komealupiinin ensisijaisia torjuntakohteita ovat luonnonsuojelualueet sekä niiden välitön läheisyys, vesistöjen, jokien ja purojen ranta-alueet sekä niityt. Kaupunki alueen useiden jokien ja lampien kosteat ja rehevät rannat tarjoavat otolliset kasvuolosuhteet varsinkin jättipalsamille. Katujen piennaralueiden lupiinikasvustot niitetään ennen siementen kypsymistä.

Viitapihlaja-angervo lisättiin kansallisesti haitallisten vieraslajien listalle 2023, kahden vuoden siirtymäajan jälkeen lajia koskevat säädökset astuivat voimaan elokuussa 2025. Mikkelissä kasvustojen poisto aloitettiin kesällä 2024. Viitapihlaja-angervo on yleisesti käytetty pensaslaji katu- ja viheralueilla. Myös Mikkelissä kasvustoja on runsaasti. Viitapihlaja-angervo on vahva ja syväjuurinen kasvi, jonka poistaminen ja korvaaminen on työlästä ja kallista. Mikkelin yleisillä alueilla kasvavien pensaiden poisto kestää useita vuosia ja vaatii mittavia resursseja.