Mikkelin vanha kasarmialue
Mikkelin vanha kasarmialue on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Alue on yksi parhaiten säilyneistä puukasarmialueista Suomessa. Vanha kasarmialue on nykyisin usean maanomistajan hallussa. Alueen vanhin muistomerkki on vuodelta 1929.
Alun perin Suomen sotaväen 6. tarkk’ampujapataljoonan puukasarmi, joka rakennettiin Urpolan lammen lähelle hietakankaalle vuosina 1879-1882 ja jota laajennettiin 1910-luvulla venäläisen sotaväen tiilikasarmeilla. 1920-luvulta 1960- luvulle asti se oli Suomen puolustusvoimien käytössä. Viereisellä Linnamäellä oli aluksi upseerien huvimaja ja vuosina 1910-1958 kasarmin kirkko. Vanhalle kasarmialueelle on sijoittunut muuta julkista toimintaa 1970- luvulta lähtien. Tarkk’ampujakasarmi puistoineen ja harjoituskentän ydin ovat pääosin tallella.
Alkuperäiseen suunnitelmaan sisältyi laaja bulevardisuunnitelma, mutta sitä ei toteutettu. Tarkk’ampujakasarmin aikaiset istutukset ovat koivuja, asuinrakennusten pihoja rajaavat vielä siellä täällä tuon ajan syreeniaidat. Ainakin kasarminkentän tuntumasta voi löytää sinne sata vuotta sitten idästä kuormien mukana kulkeutuneita kasvilajeja. Tiilikasarmien alueella on kasarmin aikaisista istutuksista tallella mm. jaloja havupuita mäntyjen ja 1900-luvun lopun istutusten joukossa.
Tykkipuisto
Puukasarmien keskellä oleva Tykkipuisto on peruskorjattu 2016-2017. Alue siirtyi kaupungin omistukseen keväällä 2016. Tykkipuisto on säilyttänyt alusta alkaen nykyisen muotonsa. Alueelta jouduttiin kaatamaan yli satavuotiaita koivuja, jotka on korvattu uusilla puilla. Entisen artellin (ruokala, kirjasto) paikalle on varattu tila esiintymislavaa varten. Rakennuksen ääriviivat ovat näkyvissä kiveyksessä. Tykkipuistossa elää liito-oravia.
