Talous- ja uimavesi

Mikkelin seudun ympäristöpalvelut valvoo talous- ja uimaveden laatua alueellaan. Talousveden laatua seurataan säännöllisesti vesilaitoksen ja valvontaviranomaisen yhdessä laatiman valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Näytteenottomäärät perustuvat veden käyttäjä- tai toimitusmääriin. Myös elintarvikehuoneistot ja majoitus- tai kokoontumishuoneistot, joilla on oma talousvesikaivo kuuluvat talousveden valvonnan piiriin.

Yksityisten talousvesikaivojen tutkimuksista vastaa kaivon omistaja. Terveystarkastajat antavat ohjeita vesinäytteiden ottamiseksi sekä tarvittaessa ohjeita kaivon puhdistamiseksi tai kunnostamiseksi.

THL (Talousvesi)

Ohjeita kaivon omistajalle

Toimintaohjeet

Talous- ja uimaveteen liittyvissä asioissa ota yhteyttä Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen terveystarkastajaan.

Uimavesi

Ympäristölautakunta vahvistaa vuosittain säännöllisen valvonnan alaiset uimarannat niiden ylläpitäjien esityksestä. Kunnan terveydensuojeluviranomainen valvoo lainsäädännön vaatimusten täyttymistä virallisilla uimarannoilla uimakauden (15.6.–31.8.) aikana ja toimii yhteistyössä uimarantojen ylläpitäjien kanssa. Lähtökohtaisesti uimarannat tarkastetaan kuluttajaturvallisuus- ja terveydensuojelulainsäädännön mukaisesti kerran vuodessa.

Mikkelin uimarannat 2024

Uimarantaveden laadun säännöllistä valvontaa varten laaditaan seurantakalenteri, jossa on uimarantaluettelon lisäksi uimavesinäytteenottosuunnitelma sekä vesitutkimustulokset. Seurantakalenteriin päivitetään tuloksia jatkuvasti kesän aikana. Uimavesinäytteitä otetaan EU-uimarannoilta yksi ennen uimakauden alkua ja vähintään kolme uimakauden aikana. Pieniltä yleisiltä uimarannoilta otetaan vähintään kolme uimavesinäytettä uimakauden aikana. Uimavesinäytteillä seurataan uimaveden mikrobiologista laatua ja lisäksi sinilevätilannetta arvioidaan aistinvaraisesti.

Uimavesien sinilevätilanteen seurantaan on saatavilla myös karttapohjainen verkkopalvelu järvi-meriwiki, jonka on perustanut Suomen ympäristökeskus (SYKE). Kansalaiset voivat tehdä omia havaintoja Järvi-Meriwikiin havaintolähetti-sovelluksen avulla.

Yleisillä uimarannoilla, ns. EU-rannoilla, odotetaan uivan huomattava määrä ihmisiä. Näistä rannoista ylläpitäjä tekee terveydensuojeluviranomaiselle terveydensuojelulain (763/1994) 13 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaisen ilmoituksen. Mikkelin seudun ympäristöpalveluiden valvonta-alueella EU-uimarantoja on kolme ja näistä rannoista on laadittu uimavesiprofiilit, jotka sisältävät tietoa mm. uimarannan varustukseen, palveluihin, kunnossapitoon ja käyttöön sekä uimareille annettaviin ohjeisiin ja tiedotukseen liittyen. EU-uimarannoille tehdään vuosittain uimakauden päätyttyä uimavesiluokitus, joka perustuu neljän viimeisimmän uimakauden valvontatutkimustuloksiin.

Pienillä yleisillä uimarannoilla ei odoteta uivan huomattavaa määrää ihmisiä. Tällaisestakin uimarannasta ylläpitäjä tekee terveydensuojelulain (763/1994) 13 §:n mukaisen ilmoituksen.

Uimavesiprofiilit (pdf-tiedosto)

Uimavesiprofiili Pitkäjarvi

Uimavesiprofiili Pankalampi

Uimavesiprofiili Orijärvi

Talousvesi

Mikkelin seudun ympäristöpalvelut muistuttaa, että kaivoveden laatu tulisi tutkituttaa ennen uuden kaivon käyttöönottoa ja sen jälkeen säännöllisesti noin kolmen vuoden välein.

Kaivon vesi voi näyttää kirkkaalta ja maistua hyvältä, vaikka siinä olisikin haitallisia aineita tai tautia aiheuttavia mikrobeja. Kaivovedessä voi paikoin luonnostaan esiintyä muun muassa arseenia, fluoridia ja uraania terveydellisen ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina. Porakaivoissa voi esiintyä myös kohonneita radonpitoisuuksia.

Keväällä sade- ja sulamisvedet voivat kaivoon päästessään heikentää vedenlaatua. Tavallisimmin laadun heikkeneminen havaitaan värinä tai sameutena. Vedessä voi myös esiintyä vierasta hajua tai makua. Sade- ja sulamisvesien mukana kaivoon voi joutua terveydelle haitallisia mikrobeja. Jos vedenlaatu on heikentynyt, on syytä tarkastaa kaivon rakenteet. Esimerkiksi rengaskaivon rakenteesta kannattaa tarkistaa ylimpien renkaiden saumaukset, kansirakenteen tiiveys ja läpivientien tiivistys. Maan tulisi viettää kaivosta poispäin ja kaivon ympärillä tulisi olla tiivis pintakerros.

Jos kaivo on ollut talven ajan käyttämättömänä, kaivossa seisoneen veden tilalle saadaan raikasta ja hyvälaatuista pohjavettä vaihtamalla vesi ennen käyttöönottoa. Tämä tapahtuu juoksuttamalla vettä hanasta tai pumppaamalla vettä hiljalleen mahdollisimman kauas kaivosta, kunnes vesi raikastuu.

Pesussa, kunnostuksessa ja mahdollisessa kaivon desinfioinnissa kannattaa kääntyä kaivourakoitsijan puoleen varsinkin, jos omat työvälineet ovat puutteelliset tai on epävarma toimenpiteiden suorittamisesta.

Vesinäyte kannattaa ottaa

Ennen kaivon käyttöönottoa on syytä toimittaa vesinäyte analysoitavaksi talousvesiä tutkivaan laboratorioon. Näyte otetaan aikaisintaan noin viikon kuluttua kaivon pesusta tai kunnostuksesta. Tutkimuspakettien hinnat ovat reilusta sadasta eurosta ylöspäin riippuen tutkimuksen laajuudesta. Lisätietoja näytteenotosta saa terveystarkastajilta.

Ohje kaivovesitutkimuksista

Ajankohtaiset uutiset

Ilmoita sinilevähavaintosi

Waterplus-hankkeen tuottama opas ja ilmoitusohje kuinka tunnistaa sinilevä. Kuvallisilla ohjeilla voit arvioida sinileväesiintymän runsautta ja ilmoittaa havaintosi Järvi-meriwikiin.

Kohonneita arseenipitoisuuksia porakaivoissa Hirvensalmen taajaman eteläpuolella