Pursialan pohjavesialueen rakennetta selvitetään

Vesipisaroita ja vettä.

Etelä-Savon ely-keskuksen, Mikkelin vesilaitoksen, Mikkelin kaupungin ja Geologian tutkimuskeskuksen eli GTK:n alkuvuodesta käynnistämän hankkeen tavoitteena on maaperätutkimusten avulla saada lisätietoa Pursialan pohjavesialueen rakenteesta. Kyseessä on Mikkelin tärkein talousveden lähde. Geologisten rakenteiden selvittäminen mahdollistaa muun muassa rakennemallinnukset, joiden avulla voidaan vastata muun muassa pilaantuneista maa-alueista, ihmistoiminnoista ja ilmastonmuutoksesta vedenhankinnalle aiheutuviin mahdollisiin haasteisiin.

Pursialan pohjavesialueen pohjoisosat sijoittuvat Mikkelin kaupungin ruutukaava-alueelle, jatkuen etelään Pursialan teollisuusalueen läpi ja päättyen noin neljän kilometrin päähän Moision alueelle. Pohjavesi ja pintavesi ovat alueella tiiviisti yhteydessä keskenään. Sijaintinsa takia Pursialan pohjavesialueelle on sijoittunut useita veden kemiallista laatua uhkaavia tekijöitä kuten liikennettä, teollisuutta ja pilaantuneita maa-alueita. Ilmaston lämpeneminen tulee tuomaan lisähaasteita vedenhankinnalle, aiheuttamalla muutoksia muun muassa pohja- ja pintavesien laatuun ja määrään.

Pursialan tutkimusten tavoitteena on ollut selvittää pohjavesialueen rakennetta niin, että se mahdollistaa Pursialan rakenne- ja virtausmallinnuksen laadinnan aina 3D- ja monikerrosmallinnuksen tasolle. Mallien avulla voidaan paremmin varautua pohjaveden laatua tai määrää uhkaaviin haasteisiin, mutta samalla ne voivat toimivat myös työkaluna esimerkiksi maankäytön suunnittelussa, vedenhankinnan kehittämisessä ja/tai poikkeustilanteen aikana veden hankinnan turvaamisessa.

Työ jatkuu ja nyt joulukuussa (maanantaina 18.12. alkaen) Pursialan pohjavesialueella tehdään maaperäkairauksia neljässä pisteessä kaupungin omistamilla maa-alueilla. Kairauspisteisiin asennetaan myös pohjavesiputket. Kairausten ja niiden yhteydessä tapahtuvan maaperänäytteenoton avulla maaperästä on mahdollista saada suoraa ja tarkempaa tietoa maaperän laadusta ja kerrosrakenteista.

Tutkimuspisteet ovat arvioidussa kairausjärjestyksessä seuraavat: 1) Linnanmäen eteläosassa, 2) vanhalla kasarmialueella Jääkärinkadun ja Linnamäenkadun risteyksen tuntumassa, 3) Urpolassa Sampsankadun varrella sekä lisäksi 4) Sammonkadun eteläpään liikenneympyrän tuntumassa. Kairauksia tehdään arkisin kello 7–19 välillä. Työt jatkuvat todennäköisesti vielä joulun jälkeen. Työn tilaajana on Geologian tutkimuskeskus ja urakoitsijana toimii Taratest Oy. Kairaukset saadaan näillä näkymin tehtyä vuoden loppuun mennessä.

Mahdolliset lisätiedot
Geologi Jari Hyvärinen, GTK, 029 550 3406, jari.hyvarinen@gtk.fi
Geologi Arto Hyvönen, GTK, 029 550 3420, arto.hyvonen@gtk.fi

Tiedotetta päivitetty 15.12.2023.