Viitostien varteen Urpolaan rakentunut Saimaanportin yhtenäiskoulu on näyttävä ja onnistunut maamerkki. Mikkeli haluaa panostaa lasten ja nuorten turvalliseen ja viihtyisään oppimisympäristöön. 850 oppilaalle ja 120 työntekijälle suunniteltu koulu aloittaa toimintansa maaliskuussa 2024. Rakentaminen edistyi yleisaikataulun mukaisesti. Luovutus Mikkelin kaupungille tapahtui 5.1.2024 urakkasopimuksen mukaisena ajankohtana.
Saimaanportin yhtenäiskoulun KVR-urakkasopimus allekirjoitettiin Mikkelin kaupungin ja NCC:n välillä tammikuussa 2022. Tuolloin rakennuksen toteutussuunnittelu käynnistyi välittömästi.
Rakennuttaja NCC on toiminut hankkeen kokonaisvastuu-urakoitsijana: NCC on siis rakentamisen lisäksi toteuttanut myös kohteen suunnittelun. Mikkelin kaupunki on ollut toteutustapaan ja hankintamenettelyyn erittäin tyytyväinen. Kaupungin edustajat, opettajat ja muu henkilökunta ovat päässeet hyvin mukaan hankkeen suunnitteluun ja erilaisiin työpajoihin sekä vaikuttamaan koulun ratkaisuihin, erityisesti opetuksen ja oppilaiden viihtyvyyden sekä turvallisuuden näkökulmasta.
– Yhteistyö NCC:n kanssa on toiminut saumattomasti koko hankkeen ajan. Olemme erittäin tyytyväisiä siihen, kuinka paljon käyttäjiä on kuultu suunnittelun ja rakentamisen aikana. Oppilaat ovat päässeet näkemään myös virtuaalilasien kautta, miltä tuleva koulu tulee näyttämään, iloitsee uuden yhtenäiskoulun rehtori Susanna Savander.
Kun henkilökunta ja oppilaat ovat ehtineet asettua taloksi, on luvassa myös avoimet ovet yleisölle. Kiinnostuneita yhteydenottoja onkin jo tullut ihan tavallisilta mikkeliläisiltä, jotka haluavat nähdä uuden koulun sisältä. Sisätilojen kalustaminen alkaa vaiheittain tammikuun lopussa.
– On itsestään selvää, että yleisölle pidetään avoimet ovet loppukeväällä tai viimeistään syksyllä. Vielä ei ole tullut yhteydenottoja Mikkelin ulkopuolelta, mutta jos ja kun niitä tulee, esittelemme mielellämme koulua ja kerromme hankkeestamme, Savander sanoo.
Suunnittelun lähtökohtana oli turvallinen, terveellinen ja luonteviin toiminnallisiin osiin jaettu oppimisen rakennus. Rakentamisessa on pyritty hyödyntämään rakennuspaikan tarjoamia mahdollisuuksia eli kaunista lammenrantaa, joka näkyy rakennuksen pääaulasta ja monista muista tiloista. Valo tulvii sisään luokkahuoneiden ikkunoista ja vieressä oleva luonto mahdollistaa monta asiaa opetuksen toteuttamista ajatellen.
Kotitalousluokassa rasva ei vielä ole roiskunut. Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
Uudessa koulussa ala- ja yläluokat toimivat yhtenäiskouluna. Osa tiloista on yhteiskäytössä nuorisopalveluiden, iltapäivätoiminnan, koulun kerhojen ja kasalaisopiston kanssa. Lisäksi pihalle suunnitellut monipuoliset liikuntamahdollisuudet ovat jokaisen mikkeliläisen käytössä ilta-aikaan ja viikonloppuisin.
– Alusta asti on haluttu huomioida tilojen käyttöaste. Koulu on suunniteltu opetuksen käyttöön, mutta myös harrastustoimintaan, kaupunkilaisten liikuntamahdollisuuksia unohtamatta, kuvailee hankkeen projektipäällikkö Juha Härkönen Mikkelin kaupungilta.
Mikkelin kaupunki ja NCC korostavat puheissaan suunnittelun lähtökohtia – turvallista ja laadukasta oppimisympäristöä. Koulun tilat on suunniteltu käyttäjiä ja erityisesti lapsia ajatellen. Alaluokkien oppilaille on omat sisäänkäynnit ja eteistilat sekä kotiluokat, jotka ovat oman soluaulan yhteydessä. Alakoululaisten ei siis tarvitse pelätä eksymistä isossa koulussa.
Yläluokkien puolella on soluaulojen yhteydessä aineluokat. Suurin osa luokista on äänieristetyin kaksoispariovien kautta yhdistettävissä tarvittaessa suuremmiksi, kahden luokan kokoisiksi tiloiksi. Kotiluokkien lisäksi koulussa on myös eriytettyjä tiloja, joita voidaan hyödyntää rauhallisimpina oppimisympäristöinä tai projektitöissä. Vaikka kyseessä on iso koulu, hyvien toteutustapojen ansiosta yleistunnelma pysyy rauhallisena ja mielekkäänä.
– Tiloja suunniteltiin tiiviissä yhteistyössä kaupungin ja koulun tulevien käyttäjien kanssa. Valmiissa rakennuksessa näkyy hyvä yhteistyö sekä erilaisten tarpeiden yhteensovittaminen toivotulla tavalla. Hankkeen reilusti yli 600 työpäivää toteutettiin vahvan turvallisuuskulttuurin avulla kokonaan ilman tapaturmia. Tästä haluan työmaaporukkaamme erityisesti kiittää, ja onnitella myös suunnitteluryhmää upeasta lopputuloksesta. Toivotamme tuleville oppilaille, henkilökunnalle ja muille käyttäjille hyviä hetkiä uudessa, hienossa rakennuksessa, sanoo NCC:n tuotantopäällikkö Ville Kupiainen.
Ruokailusalista avartuu näkymä lammelle. Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
Työt alkoivat kevätauringon paistaessa huhtikuussa 2022
Työt rakennuspaikalla alkoivat 1.4.2022 lumen poistolla ja pintamaiden kaivuulla. Varsinaiset perustyöt alkoivat touko-kesäkuun vaihteessa, kun rakennuslupa oli lainvoimainen. Rakentaminen eteni lohkoittain siten, että vuodenvaihteessa 2022–2023 rakennuksen runkotyöt olivat valmiit ja alkukeväällä 2023 rakennuksen vaippa saatiin umpeen, työaikainen lämmitys päälle koko rakennukseen ja vesikate vedenpitäväksi. Samalla sisävalmistusvaihe käynnistyi väliseinien rakentamisella ja pintalattioiden valuilla.
Kesän tullen myös piha-alueen pintarakenteiden ja pelikenttien rakentaminen sekä välituntipihojen varusteiden asennus pääsi käyntiin.
Julkisivun puuverhoilujen asennus ja ulkovarastojen rakentaminen alkoi myös alkukesällä. Sisäpuolella talotekniikan asennukset alkoivat heti ulkovaipan ummistamisen jälkeen ja jatkuivat valmistumiseen saakka säätö- ja automatiikka-asennusten osalta. Myös maalaus- ja muut pintarakennetyöt pääsivät kunnolla vauhtiin, kun työaikainen lämmitys alkoi kuivattaa rakenteita.
Yli puolet rakennustyömaan työntekijöistä ovat olleet paikallisia. Parhaimmillaan työmaalla on ollut työssä samanaikaisesti sata henkilöä sisävalmistusvaiheessa ja 60 henkilöä runkovaiheen aikana.
– Tuohon määrään kun lasketaan mukaan kaupungin työntekijät, suunnittelijat, tehtaat ja tavarantoimittajat, voidaan puhua merkittävästä työllistävästä vaikutuksesta alueella, Juha Härkönen iloitsee.
Pääaulaa hallitsevat niin sanotut jättiläisen portaat. Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
Luovutuksen jälkeen tilojen kalustaminen ja varustelu vievät aikaa pari kuukautta, jona aikana uudisrakennus myös tuulettuu ennen käyttöönottoa. Varsinainen koulutoiminta alkaa Urheilupuiston yläkoulun siirtyessä uusiin tiloihin 4.3.2024. Urpolan, Moision ja Olkkolan alakoulun oppilaat ja henkilöstö siirtyvät Saimaanportin yhtenäiskouluun elokuussa 2024. Oppilashuolto sekä ruoka- ja puhtauspalvelut aloittavat myös maaliskuun alussa 2024. Liikunta- ja nuorisotilojen käyttöönotto alkaa kevään 2024 aikana.
Koulun bruttoala on 12 100 neliömetriä ja tilavuus on noin 62 600 kuutiometriä. Hankkeen kokonaiskustannusarvio laite- ja kalustohankintoineen sekä rakennuttamiskustannuksineen on noin 30 miljoonaa euroa.
Mikkelin kaupunki kiittää kaikkia yhteistyötahoja erinomaisesta yhteistyöstä hankkeen aikana.
Artikkelin kuvat: Mikko Mäkeläinen. Pääkuvassa NCC:n Tuomas Varonen, Mikkelin kaupungin projektipäällikkö Juha Härkönen, NCC:n Ville Kupiainen, rehtorit Susanna Savander ja Hanna-Kaisa Pylkkänen sekä Sitowisen Vesa Pesonen.
NCC:n projektiorganisaatio:
Ville Kupiainen, tuotantopäällikkö
Susanna Hiltunen, suunnittelupäällikkö 6/23 asti
Matti Lehtonen, talotekniikkapäällikkö
Tuomas Varonen, vastaava työnjohtaja
Kari Hokkanen, vanhempi työnjohtaja
Tuomas Karhunen, työmaainsinööri
Juho Stylman, työmaainsinööri 7/23 asti
Jussi Stenvall, työnjohtaja
Tuomas Tanttu, työnjohtaja
Suunnittelu
Arkkitehtisuunnittelusta vastaa Lukkaroinen Arkkitehdit Oy, pääsuunnittelijana Kristian Järvi
Rakennesuunnittelu, Sweco Finland Oy, Juha Kukkonen
Sähkösuunnittelu, Sähkötekniikka Oy Kari Sirén, Risto Vastamaa
LVIA-suunnittelu, Insinööritoimisto A-insinöörit Oy, Tero Savilaakso
Tilaaja
Mikkelin kaupunki, talonrakennuspalvelut
Jarkko Hyttinen, kiinteistöjohtaja
Jani Koikkalainen, kiinteistöpäällikkö
Juha Härkönen, projektipäällikkö
Wili Vanhanen, LVI-rakennuttaja
Erkka Kanerva, sähkörakennuttaja
Linda Asikainen, palvelujohtaja
Jussi Linnala, tietohallintopäällikkö
Käyttäjät
Mikkelin kaupunki, perusopetus, liikuntapalvelut, nuorisopalvelut, kansalaisopisto, järjestöt ja yhteisöt, kaupunkilaiset
Seija Manninen, opetusjohtaja
Susanna Savander, Urheilupuiston koulun rehtori
Hanna-Kaisa Pylkkänen, Urpolan, Moision ja Olkkolan koulujen rehtori
Tiina Juhola, liikuntapäällikkö
Tarja Sinioja, nuorisopäällikkö
Annukka Kiiskinen, palveluesimies, ruoka- ja puhtauspalvelut
Emma Pukkila, Eloisa, tilasuunnitteluasiantuntija
Kaupungin hankintapäätöksen eteneminen
– eteläisen aluekoulun lopullisen tarjouspyynnön hyväksyminen, kaupunginhallitus 14.6.2021 § 246
– tarjouspyyntö 5.7.2021, tarjoukset 10.9.2021
– kaupunginhallituksen hankintapäätös 18.10.2021 § 419, NCC Suomi Oy:n tarjous hyväksytty
– valitus markkinaoikeuteen 18.11.2021, hankintapäätöksen täytäntöönpanokielto samalla
voimaan
– markkinaoikeuden välipäätös 7.12.2021, täytäntöönpanokielto kumotaan
– Rakennusliike Lapti Oy peruutti valituksensa markkinaoikeudelle 16.12.2021
– KVR-urakkasopimus allekirjoitettu NCC Suomi Oy:n kanssa 11.1.2022
Rakennustyön aikainen valvonta
– kaupunkiympäristölautakunnan päätös 23.2.2021 § 30
– Saimaanportin yhtenäiskoulun valvontatehtävät
– rakennusteknisten töiden valvonta: Sitowise Oy
– LVIAJ-teknisten töiden valvonta: Rejlers PM Oy
– sähköteknisten töiden valvonta: Rejlers PM Oy
– kosteudenhallintakoordinaattorin tehtävät: Suomen Rakennusterveyspalvelut Oy
– puhtaudenhallintakoordinaattorin tehtävät: Brado Oy
Luvat
– maisematyölupa, myönnetty 15.3.2022, lainvoimainen 30.3.2022
– rakennuslupa, myönnetty 3.5.2022, lainvoimainen 18.5.2022
NCC Suomi Oy, paikallisten/maakunnallisten urakoitsijoiden/työvoiman käyttöUrakoitsijat
– maanrakennustöissä Maansiirto Marttinen Oy, Kangasniemi
– LVI-työt JP-yhtiöt Oy, Mikkeli
– sähkötyöt TS-Sähkötekniikka Oy, Kuopio
– elementtitoimitus Betset Oy; Mikkelin tehtaalta julkisivu- ja väliseinäelementit
– väliseinätyöt P-Tuuma Oy, Mikkeli
– alakattotyöt Inlook Oy; paikalliset työntekijät
– vesikaton huopatyöt Icopal Katto Oy; paikalliset työntekijät
– laatoitustyöt Lattiajukat Ky, Mikkeli
Työntekijät
– yli puolet työmaalla työskentelevistä oli paikallisia työntekijöitä
– suurilla aliurakoitsijoilla oli palkkalistoilla paikallisia työntekijöitä
– suurin osa muista työmaatoimijoista oli lähikunnista, Jyväskylästä tai Kuopiosta
– erikoisurakoitsijat olivat ympäri Suomea