Kulttuuriperintö matkailukärjeksi Mikkelissä – Päämajahistoria ja Astuvansalmen kalliomaalaukset matkailun kehittämisen ytimeen 

Päämajamuseo.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy sekä Sodan ja rauhan keskus Muisti ovat aloittaneet yhteisen kehittämishankkeen, jossa Mikkelin ainutlaatuista historiaa ja kulttuuriperintöä hyödynnetään matkailun vetovoimatekijänä. Tunnistetut matkailukärjet ovat päämajahistoria sekä Astuvansalmen kalliomaalaukset. Kaksivuotista hanketta rahoittaa Euroopan unionin oikeuden mukaisen siirtymän rahasto JTF.  

– Mikkelin seudulla kuulee usein puhuttuvan siitä, että Mannerheim ja päämaja liitetään kaupungin markkinointiin ja merkittävimmäksi asiaksi jo kyllästymiseen asti. Sisältäpäin katsottuna aihe saattaa tuntua puhki kuluneelta, mutta ulkopuolelta katsottuna ja asiaan vihkiytyneiden keskuudessa asia ei ole näin, sanoo matkailujohtaja Maisa Häkkinen.

– Päämajakaupunki Mikkeli kiinnostaa ja siinä on paljon kehitettävää nimenomaan kulttuurimatkailun kannalta. Mikkelin kaupunki on tarttunut päämaja-ajatuksen hyödyntämiseen laajemmin ja on valmis puhaltamaan pölyt pois päämajakaupunkistatuksen päältä, Häkkinen jatkaa. 

Mökkiläisten viihtyminen tärkeää

Mikkelin kaupunki on Suomen johtava vapaa-ajan asumisen kaupunki ja ensimmäinen kaupunki, joka on systemaattisesti lähtenyt rakentamaan vapaa-ajan asumisen brändiä ja vetovoimaa. Kaupunki on käynnistänyt matkailun- ja vapaa-ajan kehittämisalustan, jonka tavoitteena on synnyttää uutta, kestävää liiketoimintaa ja investointeja.

Verkoston jäseniksi kutsutaan kaikki ne sidosryhmät, jotka omassa toiminnassaan aktiivisesti edistävät Mikkelin matkailun ja vapaa-ajan kehittämistä ja toimintaedellytyksiä. Vapaa-ajan asukkaiden ja mökkiläisten viihtyminen ja palvelujen käyttö Mikkelin alueella on yksi alustan keskeisimpiä kehittämiskohteita, johon matkailun kehittämishankkeessa pureudutaan muun muassa yhteistyöverkostoa osallistamalla sekä tiedolla johtamisen ja tutkitun ja kerätyn tiedon hyödyntämisellä.  

Ainutlaatuinen päämajahistoria erottaa Mikkelin muista

Millään muulla kaupungilla Suomessa ei ole vastaavaa historiaa päämajakaupunkina kuin Mikkelillä. Aihe nostetaan nyt matkailun näkökulmasta uudelle tasolle, kun hankkeessa luodaan brändi, joka toimii laajalti Mikkelin tunnetuksi tekemisessä. Teemaa käsitellään historian ja kulttuuriperinnön näkökulmasta, mutta ennen kaikkea tuodaan päämaja tähän päivään – minkä kaikkien asioiden päämaja Mikkeli voisikaan olla?

Päämajateeman matkailullinen tuotteistaminen pohjautuu yhteistyöhön, jossa mukana ovat aihepiiriä käsittelevien museoiden lisäksi suuri joukko paikallisia yrityksiä. Tuloksena syntyy tuotteita, tapahtumia, ja paketoituja matkailukokonaisuuksia ja markkinointia erilaisille kohderyhmille, myös kansainvälisille markkinoille.

Astuvansalmen opastuskeskus avautuu Ristiinan Brahelinnaan

Pohjoismaiden laajimman yhtenäisen kalliomaalausalueen Astuvansalmen matkailullinen kehittäminen saa jatkoa kalliotaiteen opastuskeskuksen toteuttamisella Ristiinan kirkonkylälle, entiseen everstin virkataloon. Opastuskeskukseen laaditaan näyttely, jossa Astuvansalmen kalliomaalausten tarina yhdistetään Saimaan tarinaan ja kerättyyn tutkimustietoon kalliotaiteesta. Opastuskeskus tulee tarjoamaan elämyksellisen ja digitaalisen aikamatkan Saimaan kalliotaiteen ja sen tekijöiden maailmaan.

Erottautumistekijänä muista kalliomaalauksista tuodaan esille Suomen kalliomaalausten selväpiirteisin naishahmo, jousta kädessään pitävä Astuvan Artemis.  Everstin virkatalo eli Ristiinan Brahenlinna avauduttuaan tukee alueen kestävää kulttuurimatkailua sekä kalliotaiteen opastuskeskuksen osalta että rakennuksen monivaiheisen raja- ja sotahistoriatarinan osalta. Kalliotaiteen opastuskeskuksen näyttely pyritään avaamaan kaudelle 2025.  

Toimenpiteillä tullaan parantamaan ja syventämään yhteistyötä Mikkelin matkailullisen vetovoiman ja elinvoiman edistämiseksi. Tavoitteena on ympärivuotisen matkailutulon kasvu sekä uusien työpaikkojen syntyminen. Osarahoitus hanketoimille tulee Euroopan unionin oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta ja hanketta valvoo Etelä-Savon maakuntaliitto. Kaksivuotinen hanke kestää lokakuulle 2025.  

Kuva: Mikko Mäkeläinen