Mikkelin kaupunki julkaisee juttusarjan datakeskuksiin liittyvistä kaupunkilaisten kysymyksistä
Mikkelin kaupunki ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy ovat uutisoineet useista Mikkeliin sijoittuvista datakeskushankkeista. Koska toimiala on suurimmalle osalle kaupunkilaisia tuntematon, ovat julkaistut uutiset nostaneet esille myös erilaisia kysymyksiä liittyen datakeskuksiin ja niiden toimintoihin.
Mikkelin kaupunki julkaisee datakeskuksiin keskittyvän uutiskokonaisuuden, joka avaa kysymys&vastaus -patteriston avulla mitä datakeskukset tekevät, millaisia hyötyjä ne alueelle tuovat ja millaisia riskejä toimintaan voi liittyä ja miten riskeihin varaudutaan.
Kysymyksiin ovat vastanneet Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Mikkelin kaupungin asiantuntijat: johtaja, Invest In Jussi Heinimö, maankäyttöjohtaja Topiantti Äikäs, ympäristöpäällikkö Hanna Pasonen, työllisyysjohtaja Jukka Ollikainen sekä henkilöstöjohtaja Petri Mattila.
Juttusarjassa on viisi osaa, jotka on teemoitettu seuraavasti:
1. Mitä datakeskukset ovat? – Julkaistu 3.2.2026
2. Sähkömarkkina, sähkön saatavuus ja hinta – Julkaistu 5.2.2026
3. Maankäyttö, ympäristönäkökulmat ja turvallisuus – Julkaistu 10.2.2026
4. Inventointien koko ja aluetalousvaikutukset – Julkaistu 12.2.2026
5. Työllistyminen – Julkaistu 17.2.2026
Kaikki julkaistut kysymykset ja vastaukset on koottu tälle sivulle.
- Mitä datakeskus tekee?
Datakeskus on rakennus, jossa sijaitsee suuri määrä tehokkaita tietokoneita. Niiden tehtävä on käsitellä, tallentaa ja siirtää dataa.
Datakeskus tuottaa laskentatehoa ja datapalveluja samalla tavalla kuin metsäteollisuuden laitos tuottaa sahatavaraa, sellua tai paperia. Datakeskuksessa lopputuote on digitaalinen palvelu tai laskentakapasiteetti.
Tätä toimintaa kutsutaan usein datateollisuudeksi. Se mahdollistaa esimerkiksi pilvipalvelut, tekoälyn, yritysten tietojärjestelmät, tutkimuslaskennan ja viranomaisten digitaaliset palvelut.
Datakeskus ei itse päätä, mihin laskentaa käytetään, vaan tarjoaa teknisen ja turvallisen ympäristön, jossa nämä palvelut voivat toimia luotettavasti ympäri vuorokauden.
- Mitä datakeskuksen seinien sisällä on?
Datakeskuksen sisällä on pääasiassa palvelimia eli tehokkaita tietokoneita, jotka on sijoitettu laitekaappeihin. Lisäksi siellä on jäähdytysjärjestelmiä, sähkönsyöttöä, varavoimaa ja automaattisia valvontajärjestelmiä, jotta toiminta ei keskeydy missään tilanteessa.
Datakeskus eroaa perinteisestä teollisuushallista merkittävästi. Vaikka rakennus voi ulkoisesti näyttää yksinkertaiselta, sen tekninen sisältö on erittäin vaativa. Datakeskusrakennus on usein selvästi kalliimpi kuin tavallinen teollisuushalli, koska se on suunniteltu ympärivuorokautiseen käyttöön, korkeaan turvallisuuteen ja poikkeukselliseen toimintavarmuuteen.
Datakeskus ei ole “peltihalli, jossa on tietokoneita”, vaan erikoisrakennus, jossa suurin osa investoinneista kohdistuu rakenteisiin, tekniikkaan ja järjestelmiin, jotka varmistavat, että laskentatehoa voidaan tuottaa keskeytyksettä.
- Miksi datakeskuksia rakennetaan juuri nyt Mikkeliin ja Suomeen?
Datakeskusten tarve kasvaa, koska digitaaliset palvelut ja tekoäly lisääntyvät nopeasti. Kaikki paikkakunnat eivät kuitenkaan sovellu datakeskuksille.
Suomessa etuja ovat vakaa yhteiskunta, luotettava sähköjärjestelmä ja viileä ilmasto, joka vähentää jäähdytyksen tarvetta.
Mikkelissä datakeskuksia ei ole syntynyt sattumalta. Kaupunki ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy ovat tehneet pitkäjänteisesti työtä suurten investointien, kuten datakeskusten, mahdollistamiseksi ja tämä työ alkaa nyt tuottaa tuloksia. Mikkelin halki kulkeva valtakunnallinen Fingridin kantaverkko ja sen Visulahdessa sijaitseva sähköasema sekä valmiiksi asemakaavoitetut teollisuustontit ovat Mikkelin keskeisimmät kilpailukykytekijät datakeskusten sijoittumiselle.
Kaupunki tavoittelee näitä investointeja aktiivisesti osana elinvoiman ja työllisyyden kehittämistä, mutta hankkeet toteutuvat vain, jos edellytykset täyttyvät.
4. Miten sähkömarkkina Suomessa toimii?
Suomi on osa laajaa pohjoismaista sähkömarkkinaa, jossa Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska ovat kytkeytyneet toisiinsa.
Sähkön hinta ei määräydy kaupungin tai yksittäisten yritysten päätöksillä, vaan koko markkina-alueen kysynnän ja tarjonnan perusteella. Hinta vaihtelee esimerkiksi säätilan, tuotantotilanteen ja kulutuksen mukaan.
Sähköntuotantoon investoidaan silloin, kun kulutusta ja kysyntää on riittävästi ja ennakoitavasti. Jos sähkölle ei ole kysyntää, uusia tuotantohankkeita ei synny.
Datakeskukset ovat pitkäjänteisiä ja ennakoitavia sähkön käyttäjiä. Tällainen kysyntä voi osaltaan mahdollistaa uusia investointeja esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoimaan, jotka muutoin saattaisivat jäädä odottamaan parempaa markkinatilannetta.
5. Aiheuttaako useampi datakeskus kaupungissa paineita sähkönhinnan nostoon?
Sähkön hinta muodostuu kolmesta osasta:
• sähköenergian hinnasta, joka määräytyy pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla
• sähkön siirrosta, jonka hinnoittelee paikallinen verkkoyhtiö
• sähköverosta sisältäen huoltovarmuusmaksun, joka määräytyy valtakunnallisesti
Datakeskukset vaikuttavat vain sähköenergian kysyntään, eivät siirtohintoihin tai veroihin. Yksittäinen datakeskus tai yksittäinen kaupunki ei käytännössä vaikuta sähköenergian markkinahintaan, sillä hintataso määräytyy koko pohjoismaisen sähkömarkkinan kysynnän ja tarjonnan perusteella.
Valtioneuvoston tilaamassa raportissa Datakeskusten kansallinen tiekartta 2025 todetaan, että datakeskusten sähkönkulutuksen kasvu voi aiheuttaa hintapaineita koko sähkömarkkinassa vain siinä tapauksessa, että sähkön tuotanto, joustot ja sähköjärjestelmän kehittäminen eivät kasva kysynnän mukana. Raportti ei esitä arvioita datakeskusten aiheuttamasta sähkön hinnan noususta, vaan korostaa, että vaikutus riippuu koko sähköjärjestelmän kehityksestä.
Sähkönsiirron osalta datakeskukset liittyvät tyypillisesti suurjänniteverkkoon ja maksavat itse verkkoyhtiöiden hinnastojen mukaiset liittymismaksut sekä sähkön siirtomaksut oman kulutuksensa mukaan. Datakeskukset vastaavat itse myös tarvitsemiensa liittymisjohtojen rakentamisesta. Sähköverkkoyhtiöiden hinnoittelua ohjaa Energiaviraston sääntely, eikä yksittäisen suurkuluttajan vuoksi tehtyjä verkonkehittämisen investointeja voida suoraan siirtää pienkuluttajien maksettavaksi. Toisaalta datakeskukset voivat olla verkkoyhtiöille tulovirtaa tuovia suuria ja pitkäaikaisia asiakkaita, mikä parantaa verkon käyttöastetta ja voi pitkällä aikavälillä hillitä siirtohintojen nousupainetta.
6. Datakeskukset tarvitsevat valtavasti sähköä. Riittääkö sähköä varmasti kaikille?
Suomi on osa laajaa pohjoismaista sähkömarkkinaa, jossa sähköä tuotetaan, kulutetaan, tuodaan ja viedään maiden välillä. Sähköenergia ei ole sidottu yksittäiseen paikkakuntaan, vaan kokonaisuus tasapainottuu markkinan kautta.
Keskeistä on, että sähkön kulutus ja tuotanto kehittyvät yhdessä. Kun sähkönkulutus kasvaa pitkäjänteisesti, se luo edellytyksiä uusille sähköntuotantoinvestoinneille.
Mikkelissä on valmistelussa useita satoja megawatteja aurinkovoimahankkeita. Tällaiset hankkeet voivat toteutua juuri silloin, kun alueella on riittävästi sähkönkulutusta, joka tekee investoinneista kannattavia.
Käytännössä sähköenergia ei “lopu”, vaan kulutuksen kasvu ohjaa markkinaa, tuotantoa ja investointeja sopeutumaan uuteen tilanteeseen osana pohjoismaista kokonaisuutta. Datakeskusten vaatima sähkön kulutus voi parhaimmillaan parantaa Mikkelin kaupungin alueella olevien aurinkovoimahankkeiden edistymistä. Myös niiden kautta Mikkelin kaupunki tulee saamaan kiinteistöverotuottoja ja työllisyysvaikutuksia.
7. Datakeskukset vaativat paljon tilaa. Miltä muilta toiminnoilta tuo tila on poissa, jos useita datakeskuksia syntyy Mikkeliin?
Mikkeli on pinta-alaltaan yksi Suomen suurimmista kaupungeista. Kaupungin kokonaispinta-ala on yli 3 200 neliökilometriä, josta valtaosa on metsää, vesistöjä ja harvaan rakennettua aluetta.
Vaikka Mikkeliin toteutuisi useita datakeskuksia, niiden yhteenlaskettu maankäyttö olisi enimmillään arviolta noin 300 hehtaaria, eli noin 3 neliökilometriä. Tämä vastaa noin 0,1 prosenttia koko kaupungin pinta-alasta.
Datakeskukset sijoittuvat teollisuudelle asemakaavoitetuille alueille, joiden aluevaraukset ovat merkittävästi laajempia kuin muun teollisen yritystoiminnan. Mikkelissä on valmiiksi asemakaavoitettua teollisuuden tonttimaata myös muulle yritystoiminnalle. Datakeskukset ja muut vihreän siirtymän hankkeet eivät siten vie tilaa muulta teollisuudelta. Sähköintensiivisen toiminnan alueita asemakaavoitetaan myös yksityisten toimesta näiden omistamille alueille. Kaupunki ohjaa asemakaavaprosesseja ja toimii asiassa kaupungin maapoliittisten periaatteiden mukaisesti.
8. Mitkä ovat datakeskustoiminnan ympäristöriskit Mikkelin alueella?
Datakeskuksista ei normaalitoiminnassa synny jatkuvia päästöjä ilmaan, vesiin tai maaperään. Toimintaan ei liity polttoon perustuvia tuotantoprosesseja tai jätevesipäästöjä, kuten monissa perinteisissä teollisuudenaloissa.
Mahdolliset paikalliset ympäristöriskit liittyvät lähinnä onnettomuustilanteisiin, ja niistä keskeisimmät ovat:
• polttoainevuodot, jos datakeskuksessa on varavoimajärjestelmiä ja polttoaineiden varastointia
• sammutusvedet tulipalotilanteessa
• melu, erityisesti jäähdytyslaitteista tai varavoimakoneiden testauksesta
Rakentamisvaiheessa syntyy lisäksi tavanomaisia, ajallisesti rajattuja vaikutuksia, kuten liikennettä ja melua. Meluvaikutukset pyritään minimoimaan sijoittamalla datakeskukset riittävän etäisyyden päähän asutuksesta ja rakentamiseen liittyvillä rakenteellisilla ratkaisuilla
Mikkelissä datakeskukset sijoittuvat teollisuudelle asemakaavoitetuille alueille, ja kaupunki valvoo ympäristövaikutuksia omien viranomaisvaltuuksiensa puitteissa. Teollisuusalueiden suunnittelussa korostuu, että toiminta ei heikennä ympäristön laatua.
Kokonaisuutena datateollisuuden suorat ympäristöriskit Mikkelissä ovat paikallisia, harvinaisia ja hallittavissa. Toimintaan ei liity ylimääräistä vesistökuormitusta.
9. Voiko datakeskuksesta käsin vakoilla esimerkiksi Mikkelissä sijaitsevia Nato-toimintoja? Miten vakoilun uhkaa ehkäistään?
Datakeskuksiin liitetään toisinaan huoli siitä, että ne keräisivät tai seuraisivat ympäröivää yhteiskuntaa. Datakeskus on kuitenkin rakennus ja tekninen ympäristö, jossa käsitellään ainoastaan sitä dataa, jonka asiakkaat itse tuovat sinne käsiteltäväksi. Datakeskus ei itsessään havainnoi, kerää tai seuraa viranomaisia, puolustustoimintaa tai Nato-toimintoja.
Toisinaan esitetään myös ajatus, että datakeskuksen kautta voisi päästä käsiksi puolustukseen tai Nato-toimintoihin liittyviin tietoihin. Näin ei ole. Puolustukseen ja turvallisuuteen liittyvät järjestelmät toimivat erillisissä, suljetuissa ja korkean turvallisuustason ympäristöissä. Ne eivät ole osa avointa kaupallista datakeskustoimintaa eivätkä datakeskusten asiakkaiden tai operaattoreiden vapaasti saavutettavissa.
Huolta herättää joskus myös tietoliikenteen seuraaminen. Datakeskus ei kuitenkaan ole televerkon valvontapiste eikä se näe tai kuuntele ympäristössä liikkuvaa tietoliikennettä. Tietoliikenne on salattua ja reititettyä, eikä pelkkä datakeskuksen sijainti mahdollista sen seuraamista.
Ajatus datakeskuksesta vakoilun tukikohtana perustuu usein väärinkäsitykseen rakennuksen roolista. Rakennus tai infrastruktuuri ei itsessään tee vakoilua.
Mikkelin kaupunki tekee datakeskus- ja muiden hankkeiden osalta hyvää ja ennakoivaa yhteistyötä kansallisesta turvallisuudesta vastaavien viranomaisten kanssa.
10. Datakeskusten investoinnit ovat valtavia ja niiden arvoa on vaikea ymmärtää. Minkälaisiin kohteisiin arvoltaan vertaisit jo julkaistuja datakeskusinvestointeja?
Datakeskushankkeet ovat investointikooltaan poikkeuksellisen suuria Suomen mittakaavassa.
Esimerkiksi Compute Nordic Finland on ilmoittanut suunnittelemansa Mikkelin datakeskushankkeen kokonaisinvestoinnin suuruusluokaksi noin 2 miljardia euroa, ja hankkeen arvioidaan työllistävän toiminnan aikana noin 300 henkilöä. Kaupungin teettämä selvitys alan työllisyysvaikutuksista tukee tätä arviota.
Suomessa vain harvat teolliset investoinnit yltävät miljardiluokkaan. Kun tällaisia hankkeita on viime vuosina toteutettu, ne ovat tyypillisesti olleet suuria sellu- tai biotuotetehtaita, joiden investointitaso on ollut samaa, noin 1–2 miljardin euron kokoluokkaa.
Datakeskushankkeet asettuvat siten samaan harvinaiseen suurinvestointien luokkaan kuin kaikkein suurimmat teollisuushankkeet Suomessa. Ne eivät ole tavanomaisia rakennus- tai yritysinvestointeja, vaan poikkeuksellisen mittavia ja pitkäaikaisia sitoumuksia alueelle.
Investointien vaikutukset näkyvät erityisesti rakentamisvaiheessa, paikallisessa taloudessa sekä pitkäaikaisena toimintana ja työpaikkoina sekä kiinteistöverotuottoina kaupungille.
11. Millaisia taloudellisia hyötyjä datakeskukset tuovat alueelle?
Datakeskukset tuovat Mikkeliin taloudellista hyötyä usealla tavalla. Datakeskukset ovat suuria investointeja, jotka tuovat alueelle rahaa ja työtä jo rakennusvaiheessa. Rakentaminen ja hankinnat työllistävät paikallisia ja alueellisia yrityksiä useiden vuosien ajan.
Datakeskukset luovat myös pysyviä työpaikkoja, joista syntyy palkkatuloja, kunnallisveroja ja ostovoimaa. Vaikka työpaikkoja ei synny yhtä paljon, kuin joissain perinteisissä teollisuuslaitoksissa, työn tuottavuus on korkea ja taloudellinen vaikutus työntekijää kohden merkittävä.
Kaupungille syntyy tuloja myös kiinteistöveroista ja muista verotuotoista, ja vaikutukset jatkuvat koko datakeskuksen pitkän elinkaaren ajan. Datakeskusten aluetalousvaikutuksista on toteutettu myös selvityksiä, joissa on esitetty yksityiskohtaisempia numeerisia arvioita, kuten esimerkiksi (Finnish Data Center Market Study and Impact Assessment Report, Ramboll, 12.9.2025)
Datakeskuksissa tuotetaan digitaalisia palveluja fyysisesti Mikkelissä, ja näitä palveluja myydään usein Suomen ulkopuolelle. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Mikkelissä tehtävä työ ja infrastruktuuri tuottavat alueelle tuloja myös kaupungin ulkopuolelta. Kyse on modernista palveluviennistä.
Yhteenvetona: datakeskukset eivät ole vain yksittäisiä rakennushankkeita, vaan ne tuovat Mikkeliin investointeja, työpaikkoja, verotuloja, ostovoimaa ja palveluvientiin perustuvaa elinvoimaa.
12. Ovatko datakeskukset suuria työllistäjiä rakennusaikana? Entä sitten kun ne ovat toiminnassa? Millaisiin tehtäviin datakeskukset palkkaavat työntekijöitä?
Datakeskukset työllistävät erityisesti rakennusvaiheessa, jolloin työpaikkoja syntyy laajasti eri aloille. Rakentaminen vaatii maanrakennusta, rakennustöitä sekä sähkö-, automaatio-, LVI- ja jäähdytysjärjestelmien osaamista. Rakennusvaiheen työllisyys kestää useita vuosia.
Kun datakeskus on toiminnassa, se tarjoaa pysyviä ja teknisesti vaativia työpaikkoja. Työtehtävät painottuvat datakeskuksen käyttöön ja valvontaan, sähkö- ja jäähdytysjärjestelmien ylläpitoon, IT- ja verkko-osaamiseen sekä turvallisuus- ja kiinteistötehtäviin.
Mikkelin näkökulmasta Compute Nordic Finland, sen suunnitelmien toteutuessa, tulee olemaan yksi kaupungin merkittävimmistä yksittäisistä työnantajista. Yhtiö on arvioinut hankkeen työllistävän noin 300 henkilöä, mikä on Mikkelin kokoisessa kaupungissa huomattava määrä pysyviä työpaikkoja.
Mikkelissä on vireillä useita datakeskushankkeita, ei vain yksi. Yhdessä ne voivat synnyttää datateollisuuden ja datatalouden ympärille ekosysteemin, jossa kehittyy osaamista, alihankintaa, palveluita ja uusia yrityksiä – samankaltaisesti kuin metsäteollisuus on aikanaan synnyttänyt Suomeen laajan teollisen ja osaamiseen perustuvan ekosysteemin.
13. Palkkaako datakeskukset mikkeliläisiä? Millainen kielitaito palkattavilla tarvitsee olla? Missä datakeskukset ilmoittavat työvoimatarpeistaan?
Datakeskusten rakennusvaiheessa työvoimaa palkataan pääosin urakoitsijoiden kautta. Näissä hankkeissa käytetään kotimaisia ja kansainvälisiä toimijoita, ja työvoima muodostuu sekä paikallisista että muualta tulevista osaajista.
Datakeskusten toimintavaiheessa Mikkelissä olevat työpaikat ja tehtävät liittyvät datakeskusten käyttöön, ylläpitoon, turvallisuuteen ja teknisiin asiantuntijarooleihin. Työvoima voi olla sekä paikallista että kansainvälistä.
Kielitaitovaatimukset riippuvat tehtävästä. Datateollisuudessa englannin kieli on keskeinen työskentelykieli, erityisesti vaativissa teknisissä ja asiantuntijatehtävissä, koska omistajat, asiakkaat, järjestelmät ja tekninen dokumentaatio ovat usein kansainvälisiä.
Kaikissa tehtävissä suomen kielen taitoa ei edellytetä, ja datakeskukset mahdollistavat myös kansainvälisen työvoiman työllistymisen Mikkelissä. Samalla osa tehtävistä edellyttää paikallista läsnäoloa ja yhteistyötä viranomaisten ja palveluntuottajien kanssa.
Datakeskukset ilmoittavat avoimista työpaikoista yritysten omilla verkkosivuilla sekä valtakunnallisissa ja kansainvälisissä rekrytointikanavissa, kuten muussakin kansainvälisessä teollisessa toiminnassa.
***
Jäikö jokin kysymys vastaamatta? Jätä oma kysymyksesi osoitteessa https://link.webropol.com/s/datakeskuskysymykset