Mikkelin kaupunki on valmistellut itäisen alueen koulu- ja päiväkotiverkkoselvitystä. Selvityksen tavoitteena on löytää alueelle ratkaisu, jossa palvelut voidaan turvata laadukkaina, turvallisina, yhdenvertaisina ja tarkoituksenmukaisina myös tulevaisuudessa. Oppilas- ja lapsimäärien pienentyessä nykyisen palveluverkoston ylläpitäminen ei ole enää toiminnallisesti eikä taloudellisesti perusteltua. Vapautuvia resursseja pyritään kohdentamaan opetukseen, oppimisen tukeen ja lasten hyvinvointiin. Selvityksessä huomioidaan myös alueen asukkaiden vapaa-ajan tarpeet.
Selvityksen taustalla on kaupunginvaltuuston vuonna 2018 hyväksymä kouluverkkoselvitys.
Muutokset herättävät luonnollisesti paljon kysymyksiä ja huolia perheissä, henkilöstön keskuudessa sekä asukkaissa. Tälle sivulle on koottu vastauksia usein esitettyihin kysymyksiin, jotta päätöksenteon perusteet, valmistelun eteneminen ja muutosten vaikutukset olisivat mahdollisimman selkeitä ja helposti saatavilla.
Vastauksia ovat olleet antamassa asian selvitykseen osallistuneet Mikkelin kaupungin viranhaltijat. Vastauksia lukiessa on huomioitava, että ne on kirjoitettu sen tiedon varassa, mikä kullakin hetkellä on ollut käytettävissä. Kysymyspatteristoa päivitetään säännöllisesti.
1. Mitkä syyt puoltavat uuden itäisen aluekoulun ja päiväkodin rakentamista?
Itäisellä alueella sijaitsee useampia koulu- ja päiväkotirakennuksia, joille ei ole tehty peruskorjausta, mutta korjauksille olisi selkeä tarve. Tässä vaiheessa on mielekästä tarkastella toimintojen sijoittuminen jatkossa, jotta tilat ovat toimivat, turvalliset ja kustannustehokkaat myös tulevaisuudessa. Vanhojen rakennusten korjaaminen ei aina ole kokonaistaloudellisesti edullisin vaihtoehto, kun huomioidaan tilatehokkuus, energiankulutusta ja toiminnallisuus. Yleisesti on todettu suurempien yksiköiden olevan kustannustehokkaampia palveluiden tuottamiseen, kuin hajautettu malli.
2. Milloin rakentaminen voisi alkaa? Milloin koulu ja päiväkoti olisivat tämänhetkisen näkemyksen mukaan valmis ja käytössä?
Alueiden saaminen rakentamisvaiheeseen edellyttää asemakaavamuutoksia. Niiden vaatima aika taustaselvityksille, suunnittelulle ja päätösten lainvoimaistumiseksi on noin 12–18 kuukautta (1–1,5 vuotta). Rakentamislupa voidaan myöntää asemakaavan lainvoimaistuttua.
Koulun ja päiväkodin hankesuunnittelu vie noin vuoden ja varsinainen suunnittelu sen jälkeen noin vuoden. Rakennusaika on yhteensä noin kaksi vuotta, mikäli molempia rakennuksia tehdään samanaikaisesti. Hankesuunnittelua voidaan tehdä osittain samanaikaisesti kaavaprosessin aikana. Aikaisintaan uusi koulu ja päiväkoti voisi siis valmistua noin vuonna 2031.
3. Uudet kiinteistöt suunnitellaan tiloiltaan muunneltaviksi (varhaiskasvatus, esiopetus, alkuopetus, alakouluopetus, iltakäyttö). Miten käytännössä muuntojousto voidaan toteuttaa?
Tilojen sijoittelussa huomioidaan mahdollisuudet yhdistää ryhmä- ja luokkatiloja (osittain siirrettävät seinärakenteet) ja tilojen kalustaminen tehdään tilojen käyttäjien mitoituksen mukaisena. Nykyisissä irtokalusteissa on mahdollisuus säätää kalusteita käyttäjäien mittojen mukaisesti. Päiväkoti ja koulurakennus sijoitetaan samaan kokonaisuuteen, jotta tilojen ristikkäinen käyttäminen ja toimintarajojen muutokset onnistuvat vaivattomasti koulun ja päiväkodin tilatarpeiden muuttuessa.
4. Voidaanko uusi koulu ja päiväkodit rakentaa vasta paljon myöhemmin, kun esimerkiksi oppilasennusteet ovat tarkentuneet?
Itäisen alueen koulun ja päiväkodin rakentamista ei voida siirtää vuosien päähän. Nykyiset rakennukset ovat teknisen käyttöikänsä ylittäneet, ja niiden kunto aiheuttaa merkittäviä riskejä palvelujen jatkuvuudelle. Esimerkiksi Peitsarin ja Tikanpellon päiväkodeissa on rakenteellisia ongelmia, jotka edellyttävät korjaustoimenpiteitä. Mikäli päätöksiä viivästytetään, joudutaan investoimaan mittaviin peruskorjauksiin tai turvautumaan väistötiloihin, mikä lisää kustannuksia useiden vuosien ajaksi ja heikentää palvelujen laatua. Korjaustoimenpiteiden laajuus riippuu olennaisesti siitä, mikä rakennusten lopullinen kohtalo tulee olemaan. Mikäli päätöksiä siirretään, joudutaan tekemään välttämättömiä korjauksia, jotka eivät kuitenkaan ratkaise tilojen terveellisyyteen ja toiminnallisuuteen liittyviä ongelmia.
Lisäksi pitkän aikavälin tarkastelu osoittaa, että uusien tilojen rakentaminen on taloudellisesti perusteltua: laskelmien mukaan uudisrakennukset maksavat itsensä takaisin käyttötaloussäästöinä ja korjausvelan vähenemisenä. Ratkaisun lykkääminen ei siis ole resurssiviisasta, vaan kasvattaa korjausvelkaa ja ylläpitokustannuksia.
5. Kun päiväkoteja keskitetään, kasvavat lapsimäärät. Suurpäiväkodit ovat olleet trendinä, mutta nyt on huomattu, että ne eivät aina ole olleet työ- ja oppimisympäristönä onnistuneita. Miten tässä hankkeessa hyödynnetään huonoja kokemuksia suurpäiväkodeista ja turvataan lapsille viihtyisä kasvuympäristö?
Mikkelin kaupungin uusimmat päiväkodit ovat noin 150-paikkaisia. Tämä tarkoittaa 6–8 ryhmän päiväkotia. Yksi ryhmä on 21-paikkainen lasten ollessa 3+-vuotiaita ja 12-paikkainen lasten ollessa alle 3-vuotiaita. Päiväkoti suunnitellaan lasten tarpeet huomioiden. Esimerkiksi ulkoilua ja pihaleikkejä varten on erilliset pihat alle ja yli kolmevuotiaille lapsille. Tilojen toimivuudessa, mitoituksessa ja akustiikassa huomioidaan käyttäjien tarpeet ja myös päiväkotihenkilöstön asiantuntemusta hyödynnetään tilojen suunnittelussa.
Huolta 150-paikkaisen päiväkodin toimivuudesta voi lieventää tutustumalla esimerkiksi Rantakylän ja Kalevankankaan tai päiväkoti Vilttihatun toimintaan.
6. Onko jo määritelty mitä toimintoja koulun ja päiväkodin yhteyteen tulee? (liikuntatiloja, pihatoimintoja yms)
Tällä hetkellä on käynnissä palveluverkkoselvitys, jossa viranhaltijat tekevät valmistelutyön ja kaupunginvaltuusto päättää itäisen alueen koulu- ja päiväkotiverkon tulevaisuuden ratkaisuista. Palveluverkkoselvityksessä halutaan ratkaista miten koulu- ja päiväkotitoiminnot tullaan toteuttamaan Mikkelin idänpuoleisella alueella (Saimaan Savilahden itäpuolinen alue) seuraavien 25 vuoden ajan. Varsinaiset rakennusten yhteyteen tulevat toiminnot ratkaistaan hankesuunnitteluvaiheessa eli silloin määritetään tarkemmat raamit suunnittelua varten. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi henkilömitoitukset, aikataulu, budjetti, sijoitettavat toiminnot, pääasiallinen rakennusmateriaali, urakkamuoto, hankintamuoto jne.
7. Kestääkö kaupungin talous uudet mittavat investoinnit ja miten ratkaisu vaikuttaisi lähivuosien talouteen?
Uudistuksen toteutusvaiheen käynnistyessä syntyy tiettyjä alkuvaiheen kuluja sekä kertaluonteisia kuluja, jotka rasittavat alkuvuosien taloutta ja kyseisten vuosien tuloksentekokykyä. Kun toiminta uusissa tiloissa käynnistyy, niin uudistuksen vuosittainen talousvaikutus kääntyy positiiviseksi. Taloudellinen tarkastelu yli viiden vuoden ulottuvalla aikajänteellä projektin käynnistymisestä puoltaa uudistuksen toteutusta.
Kaupungin lainamäärä kasvaa uusien investointien rahoitustarpeen vuoksi. Samalla tavalla lainamäärä kasvaisi vanhojen rakennusten korjaustarpeen vuoksi. Uudisrakentamisratkaisussa lainamäärän kasvu ajoittuu lähivuosille, korjausrakentamisessa se jakautuu pitemmällä aikavälille.
8. Kuinka tarkkoja ovat taloudellisten vaikutusten laskelmat?
Laskelmat perustuvat tarkasteluhetken arvioihin, eivätkä kerro absoluuttista totuutta tulevaisuudesta. Arviot kuitenkin osoittavat ratkaisuun liittyvien negatiivisten sekä positiivisten rahavirtojen ja taloudellisten vaikutusten toimintamekanismin. Riippumatta euromäärien absoluuttisesta toteutumisesta, tulee muutoksen toteuttaminen melko lyhyelläkin aikavälillä olemaan taloudellisesti kannattavampi ratkaisu, kuin toiminnan jatkaminen ennallaan nykyisissä toimitiloissa.
9. Kuntalaisille yksi tärkeimmistä asioista on lähikoulut ja päiväkodit. Uudisrakennushankkeessa päiväkoti- ja koulumatkat pitenevät, mikä vaikeuttaa merkittävästi perheiden arjen sujuvuutta. Miten lyhyet matkat turvataan uudessa suunnitelmassa?
Itäisellä alueella uusien palvelurakennusten sijainti vaikuttaa toisten asiakkaiden matkojen pitenemiseen ja toisten lyhenemiseen. Alueella turvallista liikkumista helpottaa kevyen liikenteen väylät ja joukkoliikenne. Lasten haku- ja jättöpaikat suunnitellaan turvallisiksi sekä pidemmät koulumatkat suunnitellaan ja toteutetaan koulumatkaoppaan mukaisesti.
10. Miten huolehditaan, että tulevien käyttäjien ääntä kuullaan prosessissa? Tässä tulevilla käyttäjillä tarkoitetaan lapsia, lasten vanhempia, opettajia, rehtoreita, harrasteryhmiä ja kaupungin asukkaita yleensä.
Kaupunki huolehtii uuden koulun ja päiväkodin suunnittelussa käyttäjien kuulemisesta. Osallisuus toteutetaan hankkeen eri vaiheissa ja eri kohderyhmille soveltuvilla menetelmillä. Lapsille järjestetään ikätasoisia osallistumisen tapoja, kuten työpajoja ja keskusteluja. Huoltajia ja alueen asukkaita kuullaan esimerkiksi kyselyillä, asukastilaisuuksissa ja avoimien palautekanavien kautta. Opettajat, varhaiskasvatuksen henkilöstö sekä koulujen johto osallistuvat hankkeeseen käyttäjäryhmissä ja työpajoissa, joissa määritellään tilojen toiminnallisia ja pedagogisia tarpeita.
Tarkoituksena on toteuttaa samanlainen osallistava toimintatapa kuin uuden Saimaanportin yhtenäiskoulun suunnitteluprosessissa, johon osallistui vahvasti koulun henkilökunta ja jossa myös oppilaat saivat toivomuksia mieleisistään asioista toimintaympäristöönsä. Suunnitteluprosessin eri vaiheissa asiaa esiteltiin huoltajille ja kuultiin myös heidän näkemyksiään ja kommenttejaan asiasta.
Käyttäjien näkemykset kootaan ja hyödynnetään hankkeen eri vaiheissa. Kaikkia esitettyjä toiveita ei voida sellaisenaan toteuttaa, mutta ratkaisut tehdään kokonaisharkinnan perusteella huomioiden talous, turvallisuus, lainsäädäntö ja tilojen pitkäaikainen käyttö. Tavoitteena on toimiva, turvallinen ja tulevaisuuden tarpeet huomioiva oppimisympäristö, joka palvelee sekä käyttäjiä että koko kuntaa.
Suunnitteluehdotus käsitellään lautakunnissa ja kaupunginhallituksessa ja hyväksytään lopulta kaupunginvaltuustossa. Päätösprosessissa mukana ovat kuntalaisten valitsemat päättäjät.
Päivitetty 28.8.2026