Hyvinvointi
Mikkelissä hyvinvoinnin edistäminen on eri toimijoiden yhteistyötoimintaa. Kaupunki ja alueen muut toimijat, kuten oppilaitosten, seurakuntien, järjestöjen edustajat sekä yrittäjät toimivat yhdessä asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi.
Kaupungin strategiassa ja lakisääteisessä hyvinvointikertomuksessa asetetaan yhteisesti hyvinvointia edistävät päämäärät, tavoitteet ja näille toimenpiteet. Toimenpiteissä painotetaan vahvuuksien ja positiivisen kehityksen lisäämistä ja myös erityisiin hyvinvoinnin uhkiin puuttumista. Kaupunkilaisten hyvinvoinnin tila on toiminnan perustana ja sitä seurataan ja siitä raportoidaan valtuustolle vuosittain eri väestöryhmien osalta.
Tulevaisuuden kaupunki tehdään yhteisöllisen, osallistavan työn kautta
Kaupungin strategia, talous, toiminnan suunnittelu ja hyvinvointikertomustyö kytkeytyvät tiiviisti toisiinsa. Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen ovat kaupungin tärkeitä tehtäviä ja ne ovat tiiviissä yhteydessä toisiinsa.
Kaupunkilaisia haastetaan aktiivisesti mukaan hyvinvoinnin edistämiseen, palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Järjestötoimijoille ja kaikille asukkaille avoimissa asukastilaisuuksissa kuullaan arkitietoa ja kokemuksia eri-ikäisten hyvinvoinnin haasteista ja vahvuuksista.
Hyvinvointikertomus ja hyvinvointisuunnitelma
Hyvän elämän ohjelma on kaupungin lakisääteinen hyvinvointisuunnitelma, joka on samalla strateginen ohjelma. Ohjelma hyväksyttiin valtuustossa 25.4.2022. Hyvän elämän ohjelma perustuu kaupunginvaltuuston 13.12.2021 hyväksymään kaupunkistrategiaan (pdf).
Strategisia ohjelmia on kaksi, hyvän elämän ohjelma ja kasvuohjelma, joka hyväksyttiin valtuustossa 11.12.2023. Se korvasi aiemman elinvoimaohjelman.
Hyvinvointikertomuksen, hyvän elämän ohjelman ja hyvinvoinnin tilan seuranta 2023 on esitetty valtuustolle 20.5.2024. Hyvinvointiraportti 2023 ja hyvinvoinnin tila 2023 (linkki pöytäkirjan ao. pykälään)
Hyvinvointikertomus ja hyvinvointisuunnitelma ovat kuntajohtamisen työvälineitä. Ne toimivat strategiatyön, toiminnan ja talouden suunnittelun ja poliittisen päätöksenteon yhtenä perustana. Käytännössä hyvinvointikertomus on ymmärrettävään muotoon kirjoitettu tiivis asiakirja, joka valmistellaan kunnan johtoryhmän, hyvinvointiryhmän, eri hallinnonalojen asiantuntijoiden yhteistyönä. Sidosryhmien edustajat ja asukkaat haastetaan tuomaan työhön oman näkökulmansa.
Hyvinvointikertomus sisältää
- katsauksen kaupunkilaisten hyvinvointiin ja siihen vaikuttaviin tekijöihin
- suunnitelman kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisestä
- arvion toteutuneesta hyvinvoinnin edistämistoiminnasta ja hyvinvointipolitiikasta.
Ketä hyvinvointikertomus koskee?
Hyvinvointikertomus koskee kaupungin tai alueen useita toimijoita.
Viranhaltijajohto
Hyvinvointikertomus on ensisijaisesti kaupungin viranhaltijajohdon työväline, jolla valmistellaan hyvinvointitietoon perustuva suunnitelma kaupunkilaisten hyvinvoinnin edistämisen painopistealueista, tavoitteista, toimenpiteistä, resursseista ja arviointimittareista.
Kaupunginvaltuusto
Kaupunginvaltuutetut osallistuvat osana talouden ja toiminnan suunnittelua, toteutusta ja arviointia hyvinvointikertomuksen valmisteluun osana kaupungin toiminnan vuosikelloa. He hyväksyvät hyvinvointikertomuksen, minkä jälkeen kertomus on julkinen asiakirja. Hyvinvointikertomus on luottamushenkilöille päätöksenteon apuväline, jolla sovitaan kunnan hyvinvointipolitiikasta, hyvinvoinnin edistämisen painopisteistä ja kehittämiskohteista ja niiden resursoinnista.
Kaupunginhallitus ja lautakunnat
Kaupunginhallitus ja lautakunnat osallistuvat laajan hyvinvointikertomuksen ja vuosiraportin valmisteluun osana strategian laadintaa ja arviointia ja kaupungin toiminnan ja talouden suunnittelua, toteutusta ja arviointia.
Tarkastuslautakunta
Hyvinvointikertomus on tarkastuslautakunnan työväline, jonka avulla lautakunta arvioi kaupungin toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Arviointia tehdään osana arviointikertomusta.
Hallinnonalat
Hyvinvointikertomus koskee kaikkien hallinnonalojen henkilöstöä keski- ja operatiivisen tason johtajista ja asiantuntijoista käytännön työntekijöihin. Hallinnonalojen tulee tunnistaa oma roolinsa kaupunkilaisten hyvinvoinnin edistämisessä ja tukea omalla käytännön toiminnallaan hyvinvointikertomuksessa asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Hyvinvointikertomus ohjaa hallinnonalojen käytännön toiminnan suunnittelua sekä toteutuksen johtamista, ohjaamista ja arviointia. Arviointi tapahtuu hallinnonaloittaisten omien arviointityökalujen ja asiakirjojen avulla. Näistä saatava arviointitieto kytketään osaksi hyvinvointikertomusta.
Asukkaat
Kaupunkilaisia koskevaa hyvinvointitietoa kerätään hyvinvointikertomukseen, jonka avulla pystytään tekemään päätelmiä hyvinvointitarpeista. Näin kaupungin toimintaympäristöä, toimintaa ja palvelujärjestelmää voidaan kehittää tarpeita vastaavaksi.
Hyvinvointitietoa hyödynnetään monipuolisesti. Samanaikaisesti hyödynnetään indikaattori- ja tilastotietoa, asukkailta saatua kokemus- ja arkitietoa, toimintatietoa sekä tutkimustietoa. Näihin perustuen tehdään analysoinnin perusteella johtopäätökset ja päätelmät hyvinvoinnin tilaa perustuen, mitkä ovat asukkaiden hyvinvoinnin vahvuudet ja, mitä kehittämiskohteita on.
Vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon valmistelussa
Kuntahallinnossa tehtävät päätökset ovat usein mittavia ja laajoja, ja ne vaikuttavat syvästi kuntalaisiin ja kunnan talouteen. Mukaan päätöksentekoon tarvitaan useita erilaisia päätösvaihtoehtoja, joista poliitikot voivat valita kuntalaisten näkökulmasta parhaan. Vaikutusten ennakkoarvioinnilla tarkoitetaan päätösesitysten vaikutusten arviointia etukäteen ja se tulee kytkeä osaksi kunnan talouden ja toiminnan suunnittelun ja toteutuksen arviointiin. Mikkelin kaupunki on laatinut toimintaohjeen vaikutusten ennakkoarviointiin. Toimintaohje liitteenä.
Yhteystiedot
Arja Väänänen
hyvinvointikoordinaattori
arja.vaananen@mikkeli.fi
044 794 4716
Etelä-Savon lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma ja toimintaohjelma vuosille 2022–2023
Hyvää elämää ikääntyneille – Mikkelin kaupungin ikäohjelma 2025