Deve – Demonstraatioympäristö kaatopaikan suoto- ja hulevesien ympäristökuormituksen vähentämiseksi

DEVE Ristiina / kuva Sari Hämäläinen

Devo – Kaatopaikan suoto- ja hulevesien uudet käsittelymenetelmät- ja Deve – Demonstraatioympäristö kaatopaikan suoto- ja hulevesien ympäristökuormituksen vähentämiseksi –kokonaisuuden tavoitteena on kehittää monistettava ja siirrettävä ratkaisu kaatopaikan suoto- ja hulevesien käsittelyyn. Kokonaisuuden tavoitteena on kiinnittää uusia yrityksiä mukaan EcoSairilan kehittämisalustan toimintaan, ja vahvistaa alueen vesien käsittelyyn liittyvää innovaatiotoiminnan ekosysteemiä ja liiketoimintaa.

Devo-hankkeen tavoitteena on kehittää menetelmiä suoto- ja hulevesien käsittelyyn ja testata eri suodatinmateriaalien soveltuvuutta käsittelyä vaativille vesille. Hankkeessa kehitetään muun muassa raudan ja ammoniumtypen poistamista suotovesistä. Pyrkimyksenä on löytää kustannustehokas ja mahdollisimman huoltovapaa ratkaisu sekä selvittää tarkemmin ratkaisun markkinapotentiaali. Lue lisää Miksei Mikkeli ja Xamk.

Deve-hankkeen tavoitteena on perustaa uudenlainen demonstraatioympäristö jäteaseman suoto- ja hulevesien käsittelyyn. Lisäksi tavoitteena on päivittää Ristiinan vanhan kaatopaikan biosuodatuslaitteistoa uudella raudan esipuhdistimella, jonka avulla biosuodatuslaitteiston typenpoistoprosessia saadaan tehostettua.

Hankkeessa yhdistetään Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Metsä, ympäristö ja energia -vahvuusalan ja Mikkelin kaupungin vahva vesialan osaaminen. Näin saavutetaan paras hyöty Deve-hankkeen toteuttamiseksi ja tulosten saavuttamiseksi.

Tarvittavaa pohjatietoa ja osaamista ovat kerryttäneet Deve- ja Devo -hankekokonaisuudelle Huky – Hulevesien käsittelyn T&K-ympäristö-hanke sekä Mikkelin kaupungin Hulevesien käsittelyn T&K-ympäristö-investointihanke ja niissä saadut tulokset. Ristiinan suljetulla kaatopaikalla Huky-hankkeessa käytössä ollut suotoveden pilot-mittakaavan biosuodatuslaitteisto vaatii vielä kehitystyötä. Biosuodatuslaitteistossa vesi hapetetaan ensin hapetusaltaassa, minkä jälkeen se johdetaan biohiili-puuhake-biosuodatuskerrokseen. Hapettaminen käynnistää nitrifikaatio-denitrifikaation, jolla saadaan muunnettua vedessä olevia korkeita ammoniumtyppipitoisuuksia (NH4) typpikaasuksi (N2) biosuodatuskerroksen avulla. Hapettaminen nitrifikaatiota varten on kuitenkin osoittautunut haastavaksi suotoveden korkeiden rautapitoisuuksien takia. Tällöin happea ei ole riittänyt typenpoistoprosessin alkamiseksi, vaan se on kulunut raudan saostumiseen. Muodostunut rautasakka myös aiheuttaa suodatinmateriaalin, esimerkiksi biohiilen tukkeutumista ja vahingoittaa järjestelmässä käytössä olevaa laitteistoa (mm. pumput/ anturit). Pilot-laitteistoa tulisi vielä jatkokehittää tehokkaamman typenpoiston mahdollistamiseksi, jotta suotovesistä vesistöön aiheutuva pistekuormitus saataisiin alhaisemmaksi.

Hankehakemus jätettiin 26.3.2021 Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 – Suomen rakennerahasto-ohjelmahakuun.

Rahoituspäätöksellä on myönnetty vuoden 2021 Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja valtion rahoitusta 100 450 €. Tuen osuus hankkeen hyväksyttävistä tukikelpoisista nettokustannuksista on yhteensä enintään 70.00%. Hanke on toteutettava 01.07.2021 – 30.11.2023 välisenä aikana.

Hanke on Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjan 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen sekä erityistavoitteen 3.2 Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen mukainen.

RahoitusYhteensä € Prosenttia nettokustannuksista
EAKR:n ja valtion rahoitus100 45070 %
Kuntien rahoitus: tuensaajan omarahoitus13 6509,5 %
Muu julkinen rahoitus: tuensaajan omarahoitus29 40020,49 %
Rahoitus yhteensä143 500100 %

Yhteystiedot

Sari Hämäläinen
Kehitysinsinööri
Infra-ja viheraluepalvelut
sari.m.hamalainen (at) mikkeli.fi

Molempien kohteiden tulosten raportoinnista vastaa Xamkin tutkimushanke DEVE A78203 ja rinnakkaishanke DEVO A78199

Rahoittava viranomainen: Etelä-Savon maakuntaliitto